Synttärit: Juha Iisakinpoika Sutinen, Kaino Adolph Walitalo ja Sylvia Sophia Kallio, Lempi Sylvia Kujala 1905
Hääpäivät: Jaakko Iisakki Iisakinpoika Karjalainen ja Anna Iikantytär Koskelo vihittiin 1889 ja tuloksena oli kymmenen tenavaa joista muutamalle Anna Sukanen ehti olla lapsenlikkanakin tyttöaikoinaan.
Kari Antero Aro ja Hilkka Marjatta Lepistö ovat alle satavuotiaita, joten eipä näistä sen enempää kuin, että Karin äiti oli Saima Elvira Helin ja isoisä Kalle Oskari, joka oli sentään Kustaa Fridolfin velipuoli.
Synttärisankareista Juha syntyi 1836 Anna Moilasen yhdeksästä Iisakinlapsesta nuorimpana. Kaino Aadoph tunki sukuun Sylvia Kallion miehenä ja Sylviahan oli Kujalan Kaisan ja Tolosen Hermannin aikaansaannoksia. Hermanni muutti sukunimensä Kallioksi Amerikassa, kun entinen sukunimi aiheutti puhutteluja ranskaksi.
Tärkeä uutinen kirjakaupassa1861.
Ensimmäinen kartasto suomeksi on ikään ilmestynyt 1861, jonka on kustantanut hra I.W. Lillja ja kumpp. Turussa.
Nimilehti kuuluu näin: "Koulukartta-Kirja, Stielerin mukaan. Suomennettu neljäskymmenennestä saksalaisesta painoksesta. Sisältävä seuraavat kaksitoistakymmentä karttaa.
I. Aurinkokunta.
II. Muutamat merkittävimmät tähdistöt taivaalla. Muutamia selityksiä maailmaiseen maa-oppiin,
III. Länteisen ja itäisen maapallon puolikkaat.
IV. Europa. Waltiomuoto.
V. Europan naala kartta.
VI. Europan Wenäjä
VII. Suomi.
Vlll. Aasia. Wa!tiomuoto,
IX. Aasia. Katsaus maan luonnolliseen tilaan.
X. Afrika.
XI. PohjoisAmerika ja Länsi-India. XII. Etelä Amerika.
Turussa I.W. Lilljan ja kumpp. kustannuksella, 1861. Hinta on 4 markkaa, joka on erin huokea. Joka kartta-lehti on Sanomien Turusta kokoinen, paksulle, lujalle ja kauniille paperille painettu. Kukin lehti siis maksaa vain 8 1/3 kopeekkaa.
Stielerin koulukartta, jonka mukaan tämä on suomennettu, on Saksanmaan paras koulukartta. Kouluissamme on tähän asti monet vuodet käytetty Stielerin kartta saksalaisena tahi ruotsalaisena. Tämä suomennos on piirretty ja painettu Saksan parhaimmassa karttapainossa, kuuluisan "Justus Perthes'en karttapainossa Gotha'ssa". Sentähden onkin se erittäin hieno, kaunis ja selvä, sopiva ei ainoastaan alkeis- ja kansakouluille, mutta myös jokaiselle suomenkieliselle lukijalle. joka pyrkii eteenpäin valistuksessa.
Sanomakirjallisuudellekin on tämä kartta hyvä apu, kun näiden lukijoille nyt on raivattu laveampaa tilaisuutta etsiä ylös kartoista niitä paikkoja, joita sanomissa, kuten monessa muussa kirjassa, erittäin maantieteessä, mainitaan ja luetellaan.
Ensimmäisellä karttalehdellä kuvaillaan kiertotähtien ja eräiden pyrstötähtien kulkuradat auringon ympäri j. m. s. Toisella lehdellä on merkillisempien tähdistöin ja suurimpien tähtien tilat ja nimet merkityt.
Muut lehdet kuvailevat, niin kuin nimilehdessä mainitaan, maapalloa ja maanosia, sekä erittäin Suomenmaata ja Venäjää. 3 nnella lehdellä on myös Australian maanosa erikseen.
— Sitä myöten kuin tämä karttakirja saapi ostajia, lupaavat kustantajat hankkia lisäksi eripaikallisia karttalehtiä, jotka kukin kuvaltavat jonkun europallisen eri valtakunnan. Ulkomaisien nimien suomennos on melkein onnistunut, selvä ja yhtämukainen. "Sweitsi" esim.— niinkuin kartassa seisoo — on helpompi suomalaiselle kielelle kuin Schweitz. Sentähden pitäisimme yhtämukaisempana myös kirjoittaa esim. Tjeskaja ja ei "Tscheska", Debretsin ja ei "Debreczin" j. n. e.
Toivottava olisi ollut, että karttaa olisi seurannut luettelolehti, joka selittäisi ne lyhennykset, joita kartoissa käytetään, esim. N. sama kuin niemi, S:mi— salmi, W.-vuori j.m.s. Niin on N.S. Vincent sama tuin Pyhän Vinsentin niemi.
— Kartalle, jossa täytyy olla paljon hienostikin kirjoitettuja nimiä, selveys ei myönnä kirjoittamaan niitä muuten kuin latinalaisilla ja pienimmät kirjoituspuustaaveilla. Suomenkielisille tulee yhä välttamättömäksi tarpeeksi, tottua latinalaistakin painosta lukemaan. Aikamiehetkin, jotka eivät ole koettaneet tottua näihin, jos vaan malttaisivat joitakuita kertoja koetella, niin kohta tottuisivat lukemaan latinalaistakin painosta.
— Hra Lilljalle ja kumpp., jotka ennenkin ovat niin ahkerasti ja toimeliaasti kustantaneet suuren luvun hyviä suomalaisia kirjoja sekä kehottaneet niiden tekoon, on kiitos annettava tästäkin hyvästä ja tarpeellisesta tuotteesta, jolla he ovat lisänneet ansiotansa Suomen kirjallisuudesta.
Tämä mainio suomenkieli poikkeaa n.s. sivistyskielistä siinä, että se kirjoitetaan niin kuin puhutaan eikä ole tarkoitettukaan sivistyneistön ja valtaa pitävien salakieleksi, jossa kirjoitettu muoto on toinen kuin puhuttu ja siksi tavalliselle kansalle vaikealukuinen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti