sunnuntai 14. elokuuta 2011

Ikuinenkin muuri murtuu



Elokuun viidestoista ja melkoinen määrä tyttölapsia pitää nimipäiviään:

Marjatta, Marita, Marja, Marjaana, Jaana ja Marjo

Synttärit: Emäntä Walpuri Juhantytär Pöyri 1680, Huittinen Pöyriälä, isäntä Mikko Matinpoika Pöyri 1682, Huittinen, Leppäkoski, Margetta Jaakontytär Moilanen 1752, Suolijärvi, Anna Christina Jaakontytär 1805, Huittinen, Piika Elsa Eerikintytär Moilanen 1815, Puolanka, Briitta Valpuri Juhantytär Sutinen 1859,  Toivo Johannes Korhonen ja Raimo Ensio Miettinen

Hääpäivä olisi kyllä, koska Esko Syrjäkari ja Maire Anneli Sukanen vihittiin 1980 Oulussa, mutta kun ovat jo eronneet.

Liekö tottakaan, että Mikolla ja Walpurilla oli yhteinen syntymäpäiväkin hääpäivän lisäksi. Ei sillä enää ole väliä.

On näissä Pöyreissä selvitettävää, kun 1649 tienoilla muuan Juha tuli Pöyriin kotivävyksi naimalla Maijan ja heille syntyi Liisa 1648 ja hän toi kotivävyksi Heikin ja heille syntyi Juha, joka nai emännäkseen Liisa Juhantyttären ja heille syntyi 1680 sitten tämä Walpuri, joka toi kotivävyksi Mikon ja heille syntyi Juha, joka kastettiin 1.2.1715 ja meni naimisiina Maria Henrikintytär Sakarin kanssa ja heille syntyi taas Walpuri, joka nai sen Pitkäsen Henrikin, jonka nuorin poika, Matti, sai Kannin Kotkaisten torpan viljeltäväkseen. Matille taas syntyi nuoremmaksi pojaksi uusi Matti, josta tuli Takkulan Moision torppari ja siellä syntyi Maijastiina (Maria Christina), jonka poika on Kalle Fredrik Sukanen.

Margetta Jaakontytär Moilanen
on niitä ensimmäisiä Moilasia Sutisten parina eikä Koskelon Priitasta ole kuin sen verran, että Margetan mies tätä mummukseen puhutteli. Margetta teki Henrikille viisi poikaa ja tyttären, joten kyllä Moilasen Margetan helmoista Sutisia levisi.

Anna ei ole mitenkään sukua vaan Maijastiinan äitipuoli, joka karkotti Maijastiinan jo nuorena kotoaan maailmalle mieltymään. Merkittävä henkilö kuitenkin Maijastiinan kohtaloissa.

Elsa taas liittyi Sutisiin naimalla Iisak Iisakinpojan, jonka mummu oli Moilasen Margetta

Briitta. Isänsä puolelta Briitan toinen isoäiti oli Margetta Moilanen ja toinen Hiltusen Anna ja äidin puolelta isovanhempia olivat Juha Sutinen ja Kaarina Väisänen ja Juhan äitikin oli Hiltusia. Äidin  isoisä oli Iisakki Henrikinpoika Sutinen, jonka veljen kanssa Margetta Moilanen oli naimisissa.. Kyllä siinä on juuret ristikkäin. Selvähän tämä.



Jukan lapset

”Punikin pentu.” Sen haukumanimen saivat tuon tuostakin kuulla Jukan lapset kolmekymmentäluvulla. Tosin kovanyrkkisimpiin ja vanhimpiin sisaruksista ne huutelut eivät vaikuttaneet. Eikä aikuisille muutenkaan juuri huudeltu. Topi ja Veke olivat oppineet pitämään puolensa.

Pahimmin se kosketti tyttöjä ja Alpoa silloin. Kyllähän Topi ja Vekekin olivat saaneet sitä kestää 18-luvun jälkimainingeissa, kun Jukkakin joutui olemaan Raatissa piikkilankojen takana ja silloinhan Topi ja Veke olivat alle kymmenvuotiaita ja saivat opetella tappelemaan.

Välillä se unohtui, kun Jukka puuhasi liikemiehenä myyden hienoja autoja ja Raahen autokoulunsa aikoina.

Sitten sattui se Väinön tapaus ja Jukka palasi sosialismiin. Kaiken huipuksi Jukka katosi rajan taakse Neuvostoliittoon ja jätti perheensä. Jukka tuomittiin epäisänmaalliseksi kommariksi.

Olikohan niin?

Kuunteleppa sydämelläsi Jukan lasten nimet?

Toivo Johannes. Voiko olla suomalaisempaa pojan nimeä, johon voisi sisällyttää unelman paremmasta tulevaisuudesta?

Veikko Olavi. Kun Toivolle syntyi veli, oli luonnollista, että veljen suomalainen nimi oli Veikko runon Pilvenveikon mukaan.

Irma Tuulikki. Tuulikkihan oli se neito, jota itse Väinämöinen yritti kosia ensimmäiseksi.

Rauni Orvokki. Rauni oli Ukon puoliso suomalaisissa jumalissa. Rauni kai parhaimmin eli nimensä mukaan, kun oli Ukkosen puolisona kuolemaansa saakka yli viisi vuosikymmentä. (Myöhempi tutkimus on osoittanut Raunin itsensä ylimmän jumalan nimeksi, mutta se ei nimen arvoa ainakaan vähennä)

Hilkka Annikki. Satujen Punahilkalla oli viittansa kaulukseen ommeltuna punainen hilkkapäähine ja Annikki oli Kalevalaan eksynyt metsänneito.

Viimeisenä on sitten tämä Alpo Oskari, joka syntyi Raahessa Väinö-setänsä omituisen kuoleman jälkeen, mutta ennenkuin Viipurista kerrottiin, että Väinön kuolinsyy oli vesiämpäriin hukkuminen.

Oskarihan tuli tietenkin nimeksi isoisän mukaan, mutta mistä Alpo? Olihan Alpo kyllä vaalein veljeksistä ja se voi olla ratkaisu, vaikka tuntuukin liian helpolta Jukan symbolikieleen.

Olivatko nämä epäisänmaallisen miehen antamia nimiä? Kysyn vaan. Voihan olla, että Jukka halusi isänmaastaan toisenlaisen kuin se, joka toteutui ja toteutuu edelleen. Voihan olla, että Jukkaan vaikutti niinkuin moneen muuhunkin se propaganda työläisten onnelasta ja hän uskoi siihen koko uneksijaluonteensa voimalla.

 Kuinka monet uskoivat siihen vielä reilut pari vuosikymmentä sitten?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti