18 päivä
Leeviä ei myös ole suvussa nimenä suosittu.
Vain Pirjo Helena Kovalainen on nainut sukuun yhden Leevin. Se Leevi oli 1946 syntynyt Leevi Jorma Hermanni Kovalainen ja häät pidettiin Uudenvuodenpäivänä 1969. En tiedä missä määrin Leevi oli ennestään Pirjolle sukua, mutta kai ne Kainuun Kovalaiset samoista juurista lähtevät. Liisa Pekantytär Koskelon jälkekasvuun ei Leevi kumminkaan osu. Kaksi poikaa ja tytär on tuloksena tiedossani.
Synttärit:
Kaarina Henrikintytär Koskelo 1794, Kerälä Autio. Ei kai se Laurosen Valpuri kumminkaan niin pahana pitänyt Koskelon Henrikkiä, vaikka Henrikki ei Valpuria vaimokseen hyväksynytkään. Arvelen vain, kun hän pojastaan Henrik Henrikinpojan kastatti ja saihan poika Henrikin tunnustuksen takia Koskelon sukunimenkin. Valpuri suostui vielä mummuksi seuraavalle Henrik Henrikinpojalle, joka Kassisen Valpurin kanssa puuhaili kaksi tytärtä, joista vanhempi oli tämä Kaarina, josta tiedossa on vain syntymäaika.
Iida Vilhelmiina Kankari.1886, Huittinen. Eihän tästä Kustaa Fridolfin serkusta juuri sen enempää tiedetä kuin, että perheen mukana kulkeutui Sääksmäkeen. Hilda Kaisa Kampman 1887, Utajärvi Kujalan mummuhan Hilda oli Kujalan Jukan vaimona ja kuuden sisaruksen äitinä ja parinkymmenen pienokaisen mummuna, vaikka ei toki kaikkia lapsenlapsiaan ehtinyt nähdäkään. Ei hän ehtinyt tietää miehensäkään lopullista kohtaloa Neukkulassa. (Jukka ei ehtinyt nähdä lapsenlapsistaan ensimmäistäkään.) Aivan pienenä poikana mummun sylissä opin kymmeniä runoja ja tarinoita ja jopa lukemaankin, kun joku osasi kertoa, että sama tarina oli niissä mustissa täplissä kuin viereisen sivun kuvassakin. Monenlaista kerkesi mummu kokea elämänsä aikana, mutta hiljaisena ja kärsivällisenä kesti kaiken.
Arvid Antinpoika Mulari 1890, Finland Hiukan epämääräiseksi jää Larryn Amerikasta lähettämissä tiedoissa Arvidin syntymäpaikka, mutta kyllä minä Utajärveä veikkaisin, kun Anna Kaisa Koskelo kaukaiselle sukulaispojalleen Väyrylästä teki kaikkiaan kymmenen tenavaa. Ei tämä nuorin kuitenkaan täyttä vuotta elänyt. Vain kolme kymmenestä eli aikuiseksi.
Kalle Oskari Helin ja Roosa Karoliina Kustaantytär 1904, Huittinen. Vaikka Roosa oli liki kolmikymppinen Vilhelmiinan 23 vuotiaan pojan naidessaan niin neljä tytärtä kumminkin tehtiin ja aikuisiksi kasvatettiin. Esikoistytär kyllä muutti Lauttakylään jo 15 vuotiaana, mutta taisipa kumminkin yhteyttä pitää..
Johtaja ja nyt jo eläkeläinen Jorma Johannes Kujala, Oulu Jomppe-serkku ehti syntymään mummunsa viimeisenä syntymäpäivänä ja ehtihän Hilda vielä Jomppeakin ristiäisissä sylittelemään. Eipä silloin vielä arvattu, että mummulla vain pari kuukautta oli elonaikaa jäljellä. Jomppe nai sitten Puolakan Tertun 30.10. ja Mika syntyi seuraavan vuoden syyskuussa. Tyttöjä sai odottaa pitempään, sillä Sanna ja Heidikin ovat paljon alle satavuotiaita.
Viljo Olavi Jooseppi Mustonen ja Mirja Kyllikki Koskelo 1962, Mirja on Väiskän pikkuserkku suuresta Antti Koskelan ja Vendla Karppisen seitsenpäisestä lapsilaumasta. Esa Tuomaan ainakin on tämä pari aikaansaanut.
Tuula Anneli Paulintytär Koskela, Tuula on Paulin ja Ainon neljästätoista lapsesta se, joka nai Josef Gieschlerin.
Mauno Seppo Johannes Koskela, Vaala
Eino Ilpo Juhani Koskelo, Vaala
Jos näistä kaksosista enemmän tietäisin, niin erillisen selityksen kummastakin laittaisin. Onhan jo tuohon ikään jo erilleen kasvamista tapahtunut. Koskelan Einon ja Tervosen Kaisan pojathan nämä ovat. Eino on Väiskän serkku, joten nuo kaksoset ovat pikkuserkkujani, joita en koskaan ole nähnyt.
Marena Sukanen, Lohja. Työt ovat Samppa-serkkua kuljetelleet milloin milläkin puolella Suomea ja niin tämä keskimmäinen on sattunut syntymään Lohjalla. Kukaan ei ole kertonut, mitä Sampan ja Tarjan lapsille nykyisin kuuluu. Onhan Marena kyllä yhteyttä ottanut.
Tärkeä oli aikoinaan postimies.
Postikuljettaja Wiraan-Kirja
Nijnkuin
Henrici Thomaanpoika Tuomelan Posti Talossa Kouvolan kylässä Hattulan Pitäjästä Hämeenlinnan ja Turun kaupungien wälissä
on otettu ja asetettu olemaan Postinkuljettaja; niin pitä hänen tietämän welwollisudensa olewan, että kaikella murhenpidolla ja uskollisudella rehellisesti ja hywin kuljettaa ja holhota Postia, nijn myös sen ohesa erinomattain seurawaisesta waariaottaa: sixi
1:xi Postiwäskyä wastanottaisa, taikka Posti-Contoirisa taikka tulewilda Postinkuljettailda, pitä hänen wisusti peräänkatsoman, jos Wäsky on ehjä, hywin lukettu ja seilattu, niin myös, jos se muunkaltaisena löytään, Posti-Contoirisa andaman sitä Postförwaltarille tietä, jonga silloin kohta pitä paneman sitä soweljaan tilaan; mutta Wäskyä wastanottaisa tulewilda Postinkuljettailda osotetaan hänelle jos wika eli wahingo sen päälle on tullut, koska, sen laatuisesa waarallisesa tapauxesa, että Kirja eli Paqueti siitä mahdollisesti taidais poistulla, Wäsky taikka sitomisen kautta, eli muulla kelpotawalla pitä säilytettämän, jonga jälken, tullesa lähimmäisen Postinkuljettajan tygö, sille samalle Wäskyn laadusta pitä tieto annettaman, ja nijn Postinkuljettajalda Postinkuljettajalle haman likimmäisen Postförwaltarin tygö, jollenga tapaus ilmoitetaan ynnä Postinkuljettajan nimen kansa joka sen ensin ilmoitti, jolla tawalla myös menetetän, koska yxi Postinkuljettaja hawaitsee että joku toinen Postinkuljettaja on welwollisudensa laiminlyönyt, eli muutoin jollakulla tawalla welwollisuttansa wastan rikkonut.
Jos Postinkuljettaja senkaltaista ej waarinota, wetäkön sakkoa laiminlyömisen tähden 16 Skillingiä ja wastatkon sitä paitsi sen edestä, mitä Wäskystä löytään olewan poistulluna.
2:xi Pitä hänen yhdellä täkillä eli muulla peitteellä säilyttämän Wäskyä märkydeldä, ja wisusti wälttämän, ettei sitä, taikka Postinmuutteesa eli muutoin loukata, heitetä tai syöstä, waan pitä se kaikella taitawaisudella pidettämän.
3:xi Ei hän saa andaa Wäskyn tulla wieraisiin käsihin, eli joldakulda muulda kuin Postförwaltarilda awattaa, Kirjaa sieldä ulosotettaa, eli sinne sisällepandaa.
4:xi Hänen pitä pitämän hywiä ja wäkewiä Postihewoisia, niin myös, koska Postilljoni ej myötäseuraa, Postinkuljettamiseen ej milläkän muotoa käyttämän Waimowäkeä, alaikäisiä, eli raajarikkoja, waan taikka kelwollista Posti-Trengiä, jonga rikoxen ja laiminlyömisen edestä hän tulee wastamaan, elikkä myös itse postia edeskuljettaa.
5:xi Koska postihetki lähestyy pitä Postinkuljettaja oleman walmis, Waatetettu, ja pitämän Postihevoista warasa, niin myös ilman pienindäkän wijwytystä riendämän, olkon se yöllä eli päiwällä, hywäsä eli pahasa ilmasa, ej andaman itsiäns tiellä joldakulda ylöspidettä, wähemmin johongun paikkaan Postin kanssa sisällemennä, ja ei kuluttaman enämbätä, kuin Yhden ja Yhdenneljännenosan hetkeä penikulman päällä, koska Tiet owat hywät, ja Yhden ja Yhden puolen hetkeä koska ne owat waiwalloiset, kuudentoistakymmenen Skillingin sakon haastolla hänen palkastansa, jokaitsen sen ylitse wijwyteldyn hetken edestä, jollei aiwan suuri pimeys ja nijn sywät Tiet ja lumiryöppy sisällelangee, että se on ollut mahdotoin tulla nijn pian kuin eteenkirjoitettu on. Jos laiminlyöminen löytään Postinkuljettajan Trengin tykönä, ulosotetaan tosin sakko Postipalkasta, kuitenkin mahta Postinkuljettaja sitä samaa itsellensä Trengin palkasta hywäxi lukea.
6:xi Postia wiedesä pitä hänellä oleman Postimerkki rinnasa ja Postisarwi myötänä, johonga hän puhaldaa koska lähtee pois jostakusta, eli tulee johonguun Posti-Contoirijn, nijn myös koska joku tiellä händä wastan tulee ja koska hän lähestyy muuttopaikkoja
7:xi Ne irtaalliset Kirjat ja Wäskyt, niin myös Postirahat kuin hänelle, ilman pienindäkän ajankulutusta, annetan, pitä hänen hywin ja rehellisesti lähimbäiseen muuttopaikkaan edessaattaman ja tyköänsä poisjättämän.
8:xi Jos hän petollisesti otta pois kirjoja eli rahoja, maxakon sitä jällens ja pahantegon edestä kärsikön ruumijn rangaistusta. Samalla tawalla jos hän poisotta nahkaa Postiwäskystä, rihmoja, lukkua eli muuta sen tarpeita.
Kaikkea tätä pitä Postinkuljettajan waari ottaman ja kuuliaisesti jälkenelämän, ja muutoin itsiänsä rehellisesti ja hywin käyttämän, tieten että Postinkuljettaminen on yxi tarpeellinen toimitus Kuning:sen Maij:tin palweluxexi ja yhteisexi parahaxi; Jota wastan hän tulee nautitsemaan sitä palkkaa ja muita etuja Postinkuljettamisen tähden, kuin Kung:nen Maj:ti Armollisimmasti määrännyt on.
Stockholmisa Kuning:sa Yli- Post-Directionisa sinä (25) päiwänä (Tammi) Kuusa (1804).
Welwollisen, Wiraan ja Kutsumisen puolesta
(U.J.Franc)
(sinetti)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti