keskiviikko 3. elokuuta 2011

Neljäntenä elokuuta

Paljon onnea Veeralle

Synttäreitä on eilisenkin edestä ja kun en muistanut luvanneeni laittaa tyhjän päivän kohdalle jonkun, jonka syntymä ei näy kirkonkirjoissa niin otanpa tähän Askanmäen ensimmäisen Henrikki Koskelon puolisoineen.
Varsinaisia ovat Juha Martinpoika Kinnunen, Salli Elisabet Huha, Veikko Koskela, Toivo Sauli Sukanen Antti Aukusti Karppinen ja Olli-Pekan vaimon sisko, Sara.

Yksi hääpäiväkin sattuu tälle päivälle: Pekka Antinpoika Koskelo ja Marketta Antintytär Anttonen vihittiin Hyrynsalmella ja he asettuivat torpparipariskunnaksi Hyrynsalmen Heinälään. Pekka oli naidessaan 25 vuotias ja Marketta kolmisen viikkoa aikaisemmin täyttänyt 24.

Muusta toimeliaisuudesat en tiedä, mutta pirttiviljelys onistui erinomaisesti, sillä kahdeksan tenavaa tämä pari sai aikaan. Muutaman vuoden välein syntyivät Margetta 1805, Elina 1808, Antti 1811, Pekka 1814, Liisa 1817, Stina 1818, Anna 1822 ja Henrikki 1824. Enempään ei päästy, kun Marketta kuoli 1826 kuumeeseen.

Liisahan meille näistä tärkein on, kun hänestä jatkuu nykyinen sekasuku.

Askanmäen ensimmäinen tiedossa oleva Henrikki tuli jostakin tuntemattomasta paikasta ja nai Lauri Oikarisen lesken ja sai siinä ohessa menestyvän tilan ja maksoi pois anoppinsa saatavatkin. Henrikki otti nimiinsä Taavetin ja varsin pian syntyi jo1650 omakin poika , josta tehtiin isänsä kaima. Ainakin toinen poika, Matti syntyi vielä 1655, mutta muista minulla ei ole merkintöjä. Koska koko maassa vasta 1686 tuli voimaan asetus kirkonkirjoista, niin muita tietoja tästä Henrikin perheestä on tihkunut vain käsiin sattuneista sukukirjoista ja loput ovat satua ja tarinaa, johon ehkä palaan.

*****
Päivän piristykseksi nappaan tähän kirjeen  jostakin 150 vuoden takaa, kun siinä Oulua niin kehutaan.

Jaakki Hyväselle Kalajoella.

Veljeni? Hvvin kyllä arvaan sinun ikäänkuin kadehtiniisella ajattelevasi nykyisiä onneani, kun sain siirtyä tänne Oulun tienoille asumaan. Tiedän kyllä kuinka suuria asioita päässasi pyörii ja mitä mielessäsi kuvailet, kuinka minä sain asettua keskelle läänimme sivistyksen ja valistuksen pääpaikkaa, ja kuinka minä saan alinomaa nauttia sitä, jota yhdessä ollessamme aina toivoimme. Tiedät hyvin kyllä, että näissä seuduin on läänimme pääkaupunki Oulu, tiedät täällä olevan läänimme hallituksen, yhteisen sairashuoneen ja vartiopaikan läänimme irstaisille ihmisille, jotka pahoine ominetuntoinensa odottavat tulevaa tuomiotansa, tiedät täällä kirjoitettavan, painettavan ja täältä levitettävän Oulun Wiikko-Sanomia kansan valistukseksi; tiedät täällä olevan ison ihmisliikkeen ja suuren joukon oppineita miehiä j.n.e., siksipä lienetkin kateellisella mielellä minua kohtaan, joka kuitenkin on tarpeetonta. Paljon puutosta, vaillinaisuuksia ja raakuutta löytyy vielä näilläkin tienoilla, niinkuin muuallaki. Olethan lukenut näissä sanomisia kirjoituksen kakaravaaralta, josta näet olevan vielä pimeyttä itse Oulun kaupungin kansassakin, entä sitten täällä maaseudulla. Näethän harvoin yhteisistä asioista lähetettävän kirjoituksia sanomalehtiinkin yhteistä hyvää ja kansan valistusta varten. Se olisi kuitenkin oppineitten tekeminen.

Mutta veli veikkoni! Edessämme on nyt tärkeitä aikoja. Tiedäthän velvollisuutena olevan itsekullakin
yhteisen parhaan valvomisen. Koeta sinäkin kaikin voimin kansalaisillesi selittää sen asian painoa. Tiedäthän siinä olevan sekä hengellisen että maallisen vaurastumisemme. Koe olla toimessa, että parhaita kansalaisia tulisi tätä yhteistä parastamme valvomaan, sellaisia, jotka eivät rakasta itseään ja omia etujaan, vaan isänmaamme yhteistä parastla. Sillä onhan siellä Kalajoellakin, tietääkseni, miehiä, jotka pitävät yhteisen parhaan rakkaana. Kyllä tiedän olevasi hellän harrastajan äitinkieltämme Suomea kohtaan. Tiedän kyllä sinun hiljaisen toivosi tulevista paremmista ajoista mainitulle Suomenkielelle, ettei minun sinua siinä asiassa tarvitse kehoittaa.

Toimita ja koeta niin paljo kuin voit levittää lukuhalua ja sanomalehtiä kansalaistesi sekaan, sillä tiedän (häpeä sanoa, kipeä kärsiä) että niitä viimemainituita on pitäjässäsi vähä.
— Sinua aina muistava veljesi
Suoranen

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti