23. syyskuuta ja virallisesti yö ja päivä tasan... teoriassa
Mielikki, metsän emäntä,
mieluusti mettä maistaa.
Synttärit:
Sakarias Kovalainen 1888, Säräisniemi Pirttiviljelyspuuhissa melkein Iikka Iikanpojan veroinen oli Sakari-serkkunsa. Tämähän on vain sikäli arvailua, ettei Iikan Appo-enon muitten yhdeksän lapsen tarinoita aivan tarkkaan ole selvitetty. Kustaavasta on vain syntymäaika, ja Johanna ei ehtinyt kenenkään vaimoksi, kun kuoli kahdeksanvuotiaana. Iikka Kovalaisella on merkintä vain syntymästä. Samoin Annastiinalla, isänsä kaima-Aapolla ja Riittaliisalla. Juho kuoli seitsenvuotiaana ja Olga nelivuotiaana. Elias kylläkin ehti peräti 41 vuotiaakasi ennen kuolemaansa 1922, mutta eipä ole edes akasta merkintää, saati kakaroista. Oli se Sakarin ja Iikan serkkujen parvi melkoinen, kun kumminkin Iikan isä oli ensin Valtasen Elsa Stiinan kanssa toimitellut Kainuuseen kuusi tenavaa ja vielä Kyllösen Riitan kanssa viisi lisää. Niinpä serkkuja kertyi 53, joista Iikan sisaruksia 13. Kyllä Iikka ja Sakarias silti sen polven parhaat pirttiviljelijät olivat. Jos tässä levittäisi vielä seuraavan polven pikkuserkkujen parven, niin ei olisi ihmettelemistä kainuulaisten sukulaisten määrässä, kun niitä jo Liisaa edeltäviltäkin polvilta on satoja, vai olisko peräti päälle tuhannen tai puolet koko tiedossa olevasta sukulaisten määrästä. Sakarilla oli vaimonaan Saara Susanna Kilpeläinen, joka kymmenen lapsen äitinä saavutti yli 90 vuoden iän. Hän kuoli 10.7.1992 oltuaan melkein 21 vuotta Sakariaan leskenä. Sakarias kuoli 14.7.1971. Selvähän tämä, kun lukee pätkittäin.
Kipeä kielikorva
Jos on oikein hankalaksi kehittynyt musiikkikorva, niin voi kuulemma sitä särkeä lintujen laulu, joka menee pikkuisen nuotin vierestä. Minulla ei sentään niin herkkää nuottikorvaa ole, vaan kyllä vielä lintujen laulusta nauttisin, jos kaikkien viserrykset kuulisin. Vielä kumminkin kuulen tinnituksen läpi jonkun verran muitakin kuin harakan, räkätin, variksen ja lokit, joita ei varsinaisiksi laululinnuiksi kehuskella. Sirkkojen siritystä ei enää muistakaan. Onneksi tuo hieno kuulolaite on palauttanut linnunlaulut kuultaviksi ... liikaakin
Tuo kielikorva pyrkii kipeytymään, kun meidän kaunista suomenkieltämme rääkätään niin radiossa kuin töllössäkin. Onhan oikein, että kielikin kehittyy vastaamaan ajan vaatimuksiin ja siihen tulee uusia ilmaisuja uusille asioille. Joskus vain kiusaa, että vieraan kielen ilmaisuja pidetään niin paljon hienompina, että niitä tungetaan semmoisillekin asioille, jotka voisi jopa paremmin kertoa suomeksi.
Tämä tietokonesanasto on niin uutta ja englannin täyttämää, ettei siihen tunnu oikein ehtivän kodikkaammat sanat mukaan. Niin siinä kieleen tulee teeveeteet ja seeteet internetin meilien ja saittien kumppaniksi. Sekin vielä sotkee, ettei niissä enää noudateta suomenkielen tapaa kirjoittaa niinkuin lausutaan, vaan täytyy hienostella d ja c kirjaimilla. Ratioon on se d änkeytynyt jo kuulumaankin, mutta sille olisi parempii nimi vaikka hoilotin, kun se hoilaa joka nurkassa loputtomasti kailottimistaan. Eikö kailotinkin olisi paljon kuvaavampi nimitys kaiuttimelle, kuin kovaääninen? Aikoinaan kyllä yritettiin iskostaa kieleen näköradioa, mutta sehän oli semmoinen hirviö, joka yhdistyi suomenkielen sanaan liitetystä vieraasta sanasta. Töllötin voisi tulla kyllä yleiseen käyttöön. Videonauha on on yksi näitä korneja yhdistelmiä, joka kyllä katoaa, koska ne nauhatkin ovat korvautumassa uusilla tallennusmenetelmillä. Magnetofooneja ei muista enää kuin tämmöiset vanhat pierut. Loppuaikoinaanhan sekin sentään oli jo kotoisemmin mankka, mutta sehän oli vain väännös alkuperäisestä nimestä, joka sanan kuullessa heijastui kaikuna aivojen poimustossa.
Viimeaikoina on oikein pahasti särissyt korvassa sekä radiosta, että telkkarista, kun oikein juontajat ja uutisten lukijat selittelevät, että on tarpeetonta välttää matkustamista TAIMAASEEN. Voihan pieksut? Jos valtion englanninkielinen nimi on Thailand, joka sitten on käännetty meille muotoon Thaimaa, niin olisi vaikka säilytetty meillä vanha Siamin nimi, niin ei tulisi mokomia kummallisuuksia. Eihän meillä Englandkaan ole Engmaa eikä siis matkusteta Engmaaseen. Venäjä on Venäjä meillä eikä Russland, vaikka sitä olisi aivan kiva Ryssänmaaksi nimitellä, kun meillä ryssästä on tullut turhaan haukkumanimi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti