JUMALTEN KOKOUS

5 pv syyskuuta Roni ja Mainio ja radion juontaja höpisi muka mainiosta romusta.

Synttärit:

Emäntä Margareetta Martintytär. Leski 1625, Huittinen              Liekö tottakaan, mutta onhan se tottakai totta, että Margareetta oli reilusti 25 vuotta miestään nuorempi mennessään lautamies Eerik Antinpoika Mäentaan uudeksi emännäksi 1651. Voi olla, että häät olivat vuotta tai pariakin myöhemmin, koska seuraava isäntä, Eerik Eerikinpoika, syntyi 1654 ja Eerik oli jäänyt leskeksi vasta 7.7.1651 ja tuskin lautamiehelläkään oli erioikeutta mennä naimisiin kesken leskeysvuoden..

Nämä nyt ovat semmoisia joopas eipäs asioita, joilla ei enää ole isommin väliä muille kuin tulisieluisille tutkijoille. Hyvin varhainen Huittisjuuri tästä kumminkin alkaa, koska Antille ei ole vanhempia tiedossa, vaikka perintötila Mäentaka jo hänen aikanaan olikin. Margareetta jäi sitten Eerikin leskeksi 1670 ja eli leskenä vielä kuusi vuotta. Pojasta tuli isäntä varsin nuorena, joten hän aluksi hallitsi tilaansa yhdessä äitinsä kanssa ja nai jo 18 vuotiaana 22 vuotiaan Margareetta Matintytär Kyllyn äitinsä avuksi. Vanhaa sukua oli nuori emäntäkin, sillä varhaisin maakirjoissa mainittu Kylly on Knuutti, jonka arvellaan syntyneen noin 1540.

Antti Juhanpoika Sutinen 1754, Auho. Antin isoäiti oli tietenkin Priitta Koskelo, mutta Antti ei ehtinyt akottua ennen kuolemaansa 23.1.1776.

Elina Laurintytär Koskelo 1796, Elina oli Anna Heikkisen ja Lauri Koskelon esikoistytär, josta on vain kastemerkintä. Seuraavan tyttären kohdalla näkyy kuolinaika viisivuotiaana ja kolmas tytär teki Moilasen Jaakon vaimona kahdeksan lasta. Nuorimmasta tytöstä taas on vain kastemerkinnät. Isän isoisä oli se sotilas Henrik Henrikinpoika Koskelo.

Juha Eerikinpoika Kemppainen 1799, Suolij. No:14  Juhan äidin isoäiti taas oli Priitta Koskelo. Jälkikasvusta ei tietoja ole.

Katariina Wilhelmiina "Hepola" 1857, Huittinen Suttilan Iso-Sutin Hepolan Torppa Miina Sukasen serkku eli Hepolan Iisakin neljästä lapsesta vanhimmaksi. Hän kuoli muutamaa vuotta ennen Miinaa 5.9.1940. Hänellekin sukunimi tuli torpan nimestä.

Hevoskauppias Mikko Kujala 1861, Vihanti.              Elias Kujalan veli meni kahdeksantoista vuotiaana naimisiin ikätoverinsa Mämmelän Kreeta- Liisan kanssa ja vaikka Mikko kuolikin 33 vuotiaana 16.7.1895, ehti Kreeta tehdä Mikolle viisi lasta, joista nuorin oli parivuotias Kreetan jäädessä leskeksi. Kreetahan meni sitten naimisiin Mikon veljen, Johan Asariaksen, kanssa 6.9.1896 ja ehti tehdä Asariakselle Juhon ennen kuolemaansa 17.10.1898. Jotenkin lastensa kanssa selviytyi Asarias aluksi , mutta  hommasi sitten nuoren Leväahon Reetan perhettä hoitamaan ja nai Reetan 25.5.1907 ja Reeta ehti lisätä perhettä vielä viidellä mukulalla ennen katoamistaan 1917. Reeta julistettiin kuolleeksi satavuotispäivänään.

Anna-Liisa Laurintytär Moilanen 1866, Suomussalmi.  Nälkävuonna tyttö syntyi eikä nälkä ehtinyt hellittää ennen tuonen tuloa 24.4.1867.

Aarne Aukusti Kuusela alle sata. Säräisniemi   Väiskän pikkuserkku teki Terttu Kemppaisen kanssa Paavon joskus 1981 tienoilla, koska häät pidetiinn 9.8.1980. Oletus tämä vain on.

Karey Brennan Paavilainen alle sata, USA on Kujalan Kaisan jälkipolvea. Amerikkalaistuneen pikkuserkun amerikkalaistunut tytär ei kuulu niihin, joita täkäläisen takapajulan juuret hirmuisesti kiinnostavat.

Häät:

Reino Auvinen ja Eila Marjatta Kovalainen 5.9.1954,                 Sakarias Kovalaisen tytär taisi tulla naiduksi Lapinlahdelle, kun ei Säräisniemellä enempiä tietoja löydy. Pitkä on liitto, jos on kestänyt.                        

Annen ja Karin hääpäiväkin on, mutta Kari kuoli nuorena.

 

JUMALTEN KOKOUS

Istuivat isot jumalat

pöydän pitkän pirtahilla.

tuvassansa taivosessa,

päällä pilvien punaisten.

Ei ollut tupa suuren suuri

eikä vallan pienen pieni.

Päivän lensi pääskyläinen

kahen akkunan väliä.

Vuoden juoksi oiva orhi

pöydän päästä pöydän päähän.

Oli juhlat jumalilla,

pidot parhailla pojilla,

sahtituopit edessänsä,

oluthaarikat ohella.

Oli lammas laitettuna,

paisti paras paahdettuna.

härkä suuri keitettynä

porsahalla rasvattuna.

Ukko istui pöydän päässä,

rahin rautaisen nenässä.

Nosti tuoppinsa tukevan,

vaahtoharjan huulillensa.

Näin virkki ja nimesi:

- Terve tänne tultuanne

metsistänne, pelloiltanne

meriltänne, järviltänne,

vuoriltanne virroiltanne.

kauan poissa oltuanne,

viikot viereyltyänne.

Tuhat on vuotta jo kulunut

sata suloista suvea,

kaksinkerroin kaunihia,

nelin keskinkertaisia,

kolmin on katokesiä.

Terve tänne tultuanne,

käräjille käydäksemme

kuinka kukin kohdaltansa

toiminut on toimessansa

vastannut on virastansa

auttanut asiassansa.

Hiljaa istuivat jumalat,

puhua pukahtamatta,

sanaa puolta lausumatta.

Vieri vedet silmistänsä,

kyynelnorot poskipäiltä.

Ei ollut oikein asiat

maassa mantujen väellä,

kansan keskellä korean.

Tyhjän saivat pyytämättä

turhan kaiken kaapimatta.

Ei oikeita oloja

eikä suuria tekoja.

Oli kyllä omaisuutta,

raharoskia rutosti,

Tavaroita mielin määrin

meluhaittoja halusta.

Siellä lauloi hoilottimet

kaiutteli kailottimet

aina tyhjiä loruja,

poliitikojen poruja