13 pv syyskuuta 11

Orvotko tänään juhlivatkin.???

Orpojahan melkein kaikista aikanaan tulee.

Synttärit:

Briitta Henrikintytär Sutinen 1765, Auho 8 Pyssyvaara.   Tämä isoäitinsä kaima nai Heikkisen Laurin 1790, mutta tuloksista en mitään tiedä.

Torppari Matti Tuomaanpoika Röngren 1772, Huittinen, Moision Torppa,  Maijastiinan äidin vanhemmat kuolivat molemmat ennen Maijastiinan syntymää.. Matti kuoli keripukkiin 16.2.1828 Moision torpassa ja Mariahan kuoli jo pian Leenan synnytettyään lapsivuodekuumeeseen 10.4.1807. Marian isä, Matti Nikkilä, kuoli jo 1788 ja Marian äiti, Kaisa Matintytär Leski 11.4.1808. Matti Matinpoika Nikkilän vanhemmat kuolivat 1777. Äiti oli Norrin Brita. Kun vielä tämän Leenan isän vanhemmat olivat kuolleet 1780 ja 1812, niin kyllä Maijastiinan orpous oli pitkälti hyvin valmisteltu. Isän äiti, Walbor Adler, kuoli neljä vuotta ennen Maijastiinan syntymää ja isoisä, Matti Henrikinpoika Pöyri, tytön ollessa vajaan vuoden ikäinen.

Isän uusi vaimohan karkotti Maijastiinan jo alle kymmenvuotiaana pikkupiiaksi leipäänsä tienaamaan ja isäkin kuoli pian  pois. Niin ei maailmassa ollut Maijastiinalla ketään lähisukulaista turvanaan. Silti hän sai aluksi aivan hyviä työpaikkoja Hemmolla, kappalaisen pappilassa ja Kivirannassa, mutta aviottoman lapsen syntymä vei toiveet kunnollisesta liitosta ja olisi pitänyt olla joku sukulainen naittajana.

Itsellinen Iisak Matinpoika Kinnunen 1847, Puolanka.   Talontyttö Kristiina Juhantytär Sutinen nai renkimies Matti Matinpoika Kinnusen 10.4.1836 Auholla ja saivat sitten torpan asuttavakseen. Saattoi liittoon johtaa se, että Kristiina oli päästänyt rengin vuoteeseensa ja neljä kuukautta vain puuttui Juhan syntymästä. Pirttiviljelystä kyllä ahkerasti jatkettiin Matin kuolemaan 10.8.1849 saakka, sillä nuorin tytär, Briitta Stiina syntyi vasta seitsemän kuukautta isänsä kuoleman jälkeen. Iisakki oli lapsista viides ja hänkin sai uuden isän Elias Kemppaisesta 1855.

Iida Maria Kujala 1897, Vihanti                 . Iida oli Elias Kujalan ja Raution Liisan lapsista kuudes ja viimeinen Vihannissa syntyneistä. Loput neljä lasta syntyivät Oulussa. Isoisä, Kujalan Jukka, oli siskonsa syntyessä viisi vuotias ja Iidan kuollessa 8.1.1906 viidentoista.

Jaakko Matinpoika Holappa 1900, Puolanka             Eilen oli Jaakon vaimon syntymäpäivä ja kaipa niitä kauan yhdessä vietettiin, mutta Selmahan kuoli 13.2.1968 ja Jaakko 11.6.1974. Jäipä kumminkin tytär, Anja Esteri, jonka appensa kaima, Säkkisen Jaska, vei Kuusamoon.

Aaro Johannes Yli-Kauppila 1924, Punkalaidun                          82 *

Näitä Väiskän serkkuja, joita Väiskä ei ole koskaan tavannut, on Väiskää yli yksitoista vuotta nuorempi Elma Senja LIISA Sukanen. Liisa nai 21.6.1951 Aaro Johannes Yli-Kauppilan ja esikoispojaksi syntyi Raimo Ensio. Joitakin vuosia myöhemmin syntyivät vielä Kari ja Sinikka. Liisa on ollut leskenä jo joitakin vuosia ja asuu Suomen Turussa.

Lahja Kristiina Koskela. Alle sata Säräisniemi.   

Ahti Koskelan ja Aura Laina Lea Ansasnummen nuorimmaksi syntyi kolmen pojan jälkeen tyttö ja sehän oli semmoinen lahja, että tytön nimeksi pistettiin Lahja Kristiina. Vaikka Lahja niin kovin nuori onkin, niin Väiskän serkku on silti.

Nebran tähtilevy pronssikaudelta 
 Nebran kiekko saattoi olla soturikulttuurin shamaanin työkalu – astronominen havaintoväline? 

Aarteenmetsästäjät väittävät löytäneensä Nebran levyn 1999 Nebran kylästä (Saksa). Levyn aitoutta on epäilty, mutta monet tutkimukset ajoittavat sen 1600-luvulle eaa. Kultakoristein kirjotun pronssilevyn käyttötarkoitus on avoin, mutta suosikkiteorian mukaan se olisi astronominen havaintoväline. Sen sijaan se saattaa olla symbolinen esine – ja vieläpä pohjoiseurooppalaista alkuperää.   

  

   Pronssintyöstön perusteella levy voisi olla nykyisen Tanskan kulttuurialueen seppien tuotantoa. Materiaalien alkuperä ei kumoa väitettä: lyijyn isotooppisuhteiden perusteella pronssin kupari saattaa olla peräisin Alppien itäosista, ja hopeapitoisuuden mukaan kaksi kultaliuskaa voivat olla  Transilvaniasta. Näiltä alueilta toimitettiin kyseisiä materiaaleja Keski- ja Pohjois-Eurooppaan.    

  Suosikkitulkinnan mukaan levyä on käytetty astronomisten havaintojen apuvälineenä: auringon/täysikuun ja kuunsirpin välissä olisi kuvattu Plejadit eli Seulaset, ja reunojen kaarien avulla olisi määritetty auringon ääripaikat päivänseisauksina löytöalueen leveysasteella (Mittelberg). Alareunan kaarta on ehdotettu sateenkaareksi tai veneeksi, joka kuljettaa auringon idästä länteen.    

   ”Plejadeja” lukuun ottamatta levyn muut ”tähdet” sijaitsevat tasaisin välein.

Sijoittelu ei vastaa todellista tähtitaivasta, ja Orionin ja Pegasuksen kirkkaat tähdet puuttuvat. Kuunsirpin kuvaaminen oli tutkijan mukaan aikakaudella harvinaista, ja lisäksi kuunsirpin sakarat osoittavat todellisuudessa aina poispäin auringosta. Eräässä siperialaisessa samaanin rummussa sirppi on samoin väärin päin. Mittelbergin maasto tarjoaa riittävät maamerkit auringon kulun seuraamiseen, joten sivukaaret voisivat kuvata aamu- ja iltaruskoa, joita jotkin kansat pitivät itsenäisinä taivaankappaleina. Venetulkinta sopisi merellisen kansan ikonografiaan, mutta vene olisi todennäköisimmin tasapohjainen.   

   Reunojen rei’istä levy oli ehkä kiinnitetty johonkin, mutta kaksikiloinen levy on ollut liian raskas kannettavaksi. Levyn yhteydessä löydettiin ilmeisesti miekkoja ja muita sotavälineitä, joten kyseessä saattoi olla sosiaalisesti korkea-arvoisen henkilön seremoniallinen kilpi. Tällöin kuva olisi kosmoksen symboli, jossa estetiikalla oli tärkeämpi merkitys kuin todellisuuden kuvaamisella. 

Kukas Kalevalainen sankari olikaan ...taitava Takoja, joka oli taivaan kannen kalkutellut...

Ilmiselvästi tämä on se Ilmarisen takoma taivaankuva.