17 pv syyskuuta on varmasti ja yötä lähes 12 tuntia.
Aililla ja Ailalla kahvitarjoilut illalla
Aili Lahja Tuulikki on Huugo Taistomiehen Anna Sofialtaan saamista Lahjoista neljäs. Väleihin syntyi kolme eri Ossiania, joten seitsemän lasta siinä kertyi.
Varsinaisestihan nämä eivät ole oikeasti sukua, mutta toisaalta kylläkin. Huugo oli hylätty orpopoika, jonka Oskari ja Maria ottivat hoiviinsa. Kaipa Huugo tunsi itsensä sen verran Kampmanin suvulle vieraaksi, että suomensi nimensä Taistomieheksi. Huugon lasten serkku oli varsin tunnettu ja villi kaunotar, Tabe Slioor.
Synttärit:
Henrik Pekanpoika Koskelo 1824, Hyrynsalmi 29 Seitsemättä tunnetua polvea ensimmäisestä Askanmäkeen tulleesta Henrik Koskelosta on tämä Henrik Pekanpoika, jonka sukuhaara tässä erkaantuu meihin johtavasta Liisa Pekantyttärestä ja jotakin peräti kummaa hämminkiä tämän Henrikin tiedostossa on, kun vaimo on Anna Seppänen ja tytär Brita, joka naitiin Iisakki Henrikinpoika Sutiselle, mutta kaikki heidän lapsensa ovatkin yllättäin Torvisia, mutta näille Torvisille ei ole kenellekään jatkotietoja. He vain ilmestyvät Sutisen perheeseen ja katoavat bittiavaruuteen.
Pitää kai Britan sekavat tiedot poistaa, kun se Iisakki on syntynyt noiden tietojen mukaan 53 vuotta ennen Britaa ja kaikki 9 lasta ovat syntyneet vuosia Iisakin kuoleman jälkeen. Sille Iisakille sopii paremmin Juntusen Saara, joka kirkonkirjojen mukaan on tehnyt tälle Iisakille seitsemän lasta. Ikäkin on sopiva ja tenavat Sutisen sukunimissä eikä Torvisia. Jos nyt Britalle välttämättä pitäisi löytää joku Torvinen tenaviensa isäksi, niin sopivia olisivat Kaaleppi, Juha tai Jaakko jotka ovat Britan ikätovereita ja vaimottomia listoissa.
Kaisa Leena Tuomaantytär Koskelo 1827, Lentua 67 Kaisassa ja hänen sisruksissaan yhtyy sitten Pikkaraisten suku Koskeloihin, kun äidiksi sattui Pikkaraisen Valpuri, joka oli Pekka Pikkaraisen tyttäriä.
Anna Juhantytär Hiltunen 11835, Auho 8 Eikä tästä Annastakaan ole muuta merkintää, kuin syntymä ja kaste. Tarinaahan voisi tietenkin kehitellä vaika itämaan prinssessaksi, mutta eihän sitä kukaan uskoisi saduksi.
Jenny Katariina Koskela 1895, Säräisniemi Anna Sukasen ensimmäinen pikkusisko on saanut tiedostoihin vain merkinnän syntymästään ja muutostaan 17 vuotiaana Muhokselle. Jotenkin minusta tuntuu, että kyllä Jenny sieltä Kaverin löysi.
Myyntipäällikkö Jouni Tapani Sukanen alle sata, Oulujoki
Pitäisköhän serkkupoika herättää jo varhain merkittävää merkkipäiväänsä juhlimaan? Voihan siellä olla herättäjinä kyllä lauma lapsenlapsiakin.
Pertti Johannes Koskela alle sata, Säräisniemi Pertti syntyi Ahdin ja Auran toimesta Väiskän serkuksi kuutisen vuosikymmentä sitten ja aina se oudolta tuntuu, että Väiskällä on nuorempia serkkuja kuin minä.
Häät:
Armas Ensio Piskonen ja Eila Kirsti Pussinen 1949, Säräisniemi Väiskän pikkuserkkukin voi olla Väiskän serkkua vanhempi tietenkin ja näitä Pussisiahan oli montakin, mutta Eila oli lapsista vanhin ja teki Piskosen Armaalleen kaksi tytärtä.
Ällistystä ihmiskunnalle:
Kaskelotit osaavat ilmoittaa itsensä nimellään
Pienin muutoksin kaskelotti valas pyytää mukaan tiettyjä yksilöitä ja ilmoittaa itsensä henkilökohtaisella tunnisteella, jota me ihmiset kutsumme "nimiksi". Havaintojen perusteella valasbiologi Luke Rendell Skotlannin St. Andrewsin yliopistosta sanoo: "Ne näyttävät tekevän sen koodilla tavalla, joka on erikseen erottuva."
Rendell ja huomasi että kaskelottien lauluohjelmistot voivat olla yksilön tai ryhmän identiteettiä. Naaraat ja nuoret kaskelotit elävät pitkän aikavälin sosiaalisissaa yksiköissä, jotka voidaan liittää lauluklaaneiksi, jotka perustuvat napsautusten rakenteeseen
Epätavallinen asetelma sai Rendellin tallentamaan valokuvatunnistettujen eri Karibian kaskelottien yhden sosiaalisen yksikkö ääntelyä yli 41 päivää ajan. Käyttämällä valittuja pulssijaksoja tietyin välein, he pystyivät antamaan koodit yksityisille ja tutkia koodien tuottoa henkilökohtaisella tasolla sosiaalisen yksikön sisällä ensimmäistä kertaa.
Aikuiset yksikön naaraat viestittivät tiiviisti. Vasikat ja nuoret koiraat, viestittivät harvemmin kuin aikuiset naaraat. Yhteisenä ohjelmistonaan olivat kaikkien yksikön jäsenten lisäksi äiti ja poikanen, joilla oli merkittävästi erilaisia ohjelmistoja, jopa toisistaan.
Rendell totesi, että samankaltaisuus joukon koodissa kertoo useimpien yksikön jäsenistä ilmaisemaa toimintaa ja yksilön identiteetin. Sen sijaan, erottuivat vasikan ja sen äidin repertoaarit, joka helpottaa tapaamisia heidän välillään. Kaskelotit ehkä vaihtavat lauluohjelmistoaan niiden lisääntymisasemaa muuttaessaan ja tunnistavat toiset ryhmät alueella.
Vuodesta 2008 tutkimuksen päällekkäisyyksiä koodasi pareittain kaskelotteja yksi tuotettu 1 +1 +3, näennäinen konsernitason tunniste. Molemmat siten tuottaa päällekkäisiä 4R koodeja. Tämän jälkeen ensimmäinen valas jatkaa 4R, kun taas muut siirtyy 1 +1 +3. Lisäksi molemmat tekevät 1 +1 +3. Täyttä merkitystä tällaisten vaihtoon edelleen pidetään epäselvänä, mutta ne näyttävät vahvistavan sosiaalista yhteenkuuluvuutta.
Lisää tutkimusta tarvitaan, jotta voi olla varma 5R-toiminnosta. "Olisimme voineet juuri havaita erillainen tapahtuma," Rendell sanoi. Tuleva tutkimus koskee useampia äänitteitä. "Tämä on vain ensimmäinen kosketus, mitä voisi olla käynnissä."
Viimeisimmät tutkimukset osoittavat delfiinienkin keskustelevan keskenään ja toimivan yhteisen suunnitelman mukaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti