Poliisiasetus 150 vuotta.

9 pv syyskuuta.

Istot, Vertit ja Eevertit verrattomat veikot.

Synttärit:

Kaisa Tuomaanvaimo Kyssä 1605, Huittinen              Sipi Pertunpoika Kyssä sai vaimoltaan ainakin kaksi poikaa, Tuomaan ja Tapanin. Kaisalla ei ole mitään osaa sukujuurissamme, sillä ne jatkuvat Tapanista, jonka vaimosta ei nimi ole tallessa. Siis mitäpä Kaisasta, muuta kuin, että Tuomas oli pojista vanhempi ja siksi hänen vaimonsakin näissä kuvioissa saa olla mukana. Sipin isän isoisä oli Matti Kyssä, jonka syntymä osuu  1400-luvun lopulle, joten tässä juuressa Sipi on neljättä polvea ja Maijastiina neljättätoista. Oma sukupolveni on sitten Maijastiinasta viides polvi. Onhan siinä juuristoa hajonnut suuntaan, jos toiseenkin.

Torppari Matti Matinpoika Pöyri (Moisio) 1806, Huittisten Kannilan Kotkaisten torpassa.                 Maijastiinan isä syntyi siis Kannin Kotkaisten torpassa ja Kannithan olivat Matin isän isoäidin sukua ja juuret juontuvat Punkalaitumella 1400-luvun lopulla syntyneeseen Olof Seppään. Siinä juuressa tämä Matti Matinpoika oli yhdettätoista polvea ja Maijastiina siis kahdettatoista.

Talollisenpoika Matti Juhanpoika Sutinen 1814, Auho No:8  Honkasen Leena teki tälle Matille viisi tenavaa, joista kolme tytärtä lähti muita sukuja jatkamaan ja sivuhaaraahan meistä on tämä koko Sutisten joukkokunta. Matin isoisän isoäiti oli se Koskelon Priitta, joka oli Henrik Henrikinpojan ja Keräsen Kaijan (Askanmäen Kaunis Kaija) tytär ja sotilas Henrik Herikinpojan isosisko ja siitä sotilaastahan meidän sukuhaara jatkuu kymmenen polvea Väiskään. Matti oli kuudetta polvea viimeisestä Askanmäen Koskelon Henrikistä. Koskelon Priitasta on muuten viides polvi Kaisa Greta Kampman,  joten sitä kautta Kujalainkin juuristo ulottuu Koskeloihin.

Kaisa Vappu Antintytär Koskelo 1873,     Kaisa taas sekoitti Koskelot kertaalleen Moilasiin ja Torvisiin. Tuloksista en tiedä.

Eetu Antinpoika Mulari 1883, Utajärvi      Eetun äiti, Anna Kaisa Koskela ei tainnut olla Koskelo ollenkaan, mutta Mularithan Koskelon Juliaanan kautta yhtä sukuhaaraa ovat ja Juliaanan Susanna-siskon kautta toinenkin Mularien haara levittäytyy.

Hilda Moilanen/Määttä 1890, Anna Sukasen veli, Johannes, nai Paltamossa 15.2.1921 tämän Hildan ja Hildahan teki Reinon, Ainon ja Elvin.

Käsinlatoja Aune Armida Lindquist 1921, Hyrylä ja sainpa luvan merkitä alle satavuotiaankin, kun täyttää tänään sentään 90 vuotta.                 Alpo Kujalan leskellä on jo varsin merkittävä juhlapäivä. Varmaan on sukua runsaasti onnittelemassa. Niihin onnitteluihin yhdyn mielelläni. On Aune sentään merkittävä henkilö suvussa ja merkittävä on jo ikäsaavutuskin.

Julie Lachance  alle sata  Tuota Hiltusten ja Sutisten haaraa on Juliekin

Rauno Anssi (Tenhunen) Eskelinen alle sata, Oulu  Väiskän Lyyliserkun pojanpoika tämä on, mutta enempää en tiedä kuin, että vaimona on Jaana Vihma ja heillä tytär Heidi.

Hääpäivät:

Abram Kemppainen ja Wilhelmina Seppanen 1909, Up             48 vuotta ehtivät olla naimisissa ennen kuin Wilhelmina jäi leskeksi 12.6.1957 Painesdalessa Michicanin valtiossa.  Wilhelmina puolestaa kuoli yli yhdeksän vuotta myöhemmin Hancockissa. Tämä varsin tuottelias pariskunta sai Amerikassa aikaan kymmenen tenavaa, jotka eivät kylläkään olleet tietenkään Koskelon nimisiä, vaikka Hiltusten ja Sutisten kautta juuret Koskeloihin johtavatkin. Tuota Painesdalea ei Google Earthista löytynyt. Lähinnä oli Painesville Ohiossa, joka ei edes kovin kaukana Hancockistakaan ole. Ei senpuoleen tuota Up nimistä paikkaakaan löytynyt. Lähin on Intiassa ja tuskinpa tämä pari siellä kävi suhteensa laillistamassa.

Kalevi Antero Sukanen ja Vuokko Anneli Joutsimäki   1962, Oulu

Serkkupoika ja Vuokko saivat Vesa Anteron, joten Kalevilta jäi aikuinen poika Vuokon jäädessä leskeksi 8.6.1989.

Ettei tämä jäisi pelkäksi haarojen selvittelyksi, niin tälläänpä tähän 150 vuotta vanhaa

Poliisin ohjetta keisarillisesta, armollisesta asetuksesta.

Poliisilaitoksen tarkoituksena on järjestyksen ja vakauden edistäminen sekä itse kaupungissa, että sen erillensä rajoitetussa tilus-piirissä; rikosten, epäjärjestysten ja kaikenlaisten tapaturmaisten kohtausten estäminen ja poistaminen, sekä, kuin suurempia tahi pienempiä rikoksia on tapahtunut, rikoksenalaisen ja hauen osamiestensä saattaminen lailliseen edesvastaukseen.

Ja pitää siis Poliisin:

1:ksi valvoa sapatin pyhittämistä ja katsoa, ettei mitään sitä vastaan sotivaa saa tapahtua taikka jäädä laissa syyttämättä.

2:ksi haeskella laillisetta suojeluksetta olevia henkiä ja asianhaaroja myöten laillisesti menetellä heidän kanssansa, sekä Kuvernöörin haltuun jättää muualta kaupunkiin tulleita, tuntemattomia ja passittomia ihmisiä, ynnä myöskin semmoisia työmiehiä, jotka joko ovat laiminlyöneet neljänkolmatta tunnin sisään, kaupunkiin tultuansa, ilmoittaa itsensä Poliisikamarissa ja siellä näyttää passinsa tahi mainekirjansa, taikka tämän ilmoituksen kautta nähdään joko varkaudesta tahi muusta törkeämmästä rikoksesta rangaistuiksi ja joiden kaukaisempi oleskeleminen kaupungissa, kuin erinäiset lailliset asiansa vaativat, luetaan yhteiselle vakaudelle määrälliseksi.

3.ksi kerjäämistä estää ja siitä kiinni käypien kanssa menetellä sitä varten noudatettavina olevien sääntöjen mukaan.

4:ksi katsoa niiden kaikkien perään, jotka tulevat kaupunkiin työtä hakemaan ja Poliisikamarilta ovat saaneet luvan täällä oleskella, jota varten eri luettelo niistä on kirjoitettava.

5:ksi kaupunkiin tulevista matkustavaisista kirjoittaa täydellinen päiväkirja, sekä  kunakin päivänä Kuvernöörille jättää luettelo niistä, jotka edellisenä päivänä ovat kaupunkiin tulleet, siihen kuitenkaan maalaista työväkeä lukematta.

6:ksi valvoa järjestyksen ylläpitämistä markkinoilla ja julkisissa huvituksissa, kuin myöskin niissä tiloissa, joissa suurempi väenkokous tahi ajoneuvoin ja hevosten ahdinko tapahtuu, pitää tarpeellista tointa onnettomuuksien, epäjärjestysten ja rikosten estämiseksi.

7:ksi huolta pitää, että juoppoutta ja juopumusta sekä väkeväin juotavain luvatonta tekemistä ja myöntiä koskevat asetukset noudatetaan; jonka vuoksi sekä jommoiset  paikat ja ihmiset, jotka tämän luvattoman elinkeinon harjoittamisesta ovat tunnetut tahi epäluulonalaiset, että asianomaisella luvalla kaupunkiin laitetut trahtöörit, konditorit, ruokamajat ja ravintolat, erittäisin ovat silmällä pidettävät. Sen ohella on katsottava perään, ettei julkisilla paikoilla sikarria polteta tahi muuten rumuutta harrasteta.

8:ksi katsoa niiden vuurmannien, isvosikkain ja palkansoutajain sekä heidän apulaistensa perään, jotka Maistraatti on ottanut yleisöä palvelemaan, niin että he, säädyllisesti käyttäen itsensä, kernaasti ja nöyryydellä palvelevat niitä, jotka heitä siihen tahtovat, sekä ovat kelvollisissa ja säädyllisissä vaatteissa ja että heillä on ajokalunsa ja aluksensa oikeassa kunnossa.

9:ksi lähinnä edellisessä puntissa mainittujen asiain suhteen katsoa kaupungin kesti-kievarin ja siihen kuuluvain kyytimiesten, hevosten, kyytirekien ja rattaiden sekä muiden ajokalujen perään, kuin myös kun eripuraisuuksien tapahtuessa matkustajain ja kestikievarin tahi kyytimiesten kesken, olla vääryyttä kärsineelle tarpeellisena ja laillisena apuna.

10:ksi estää kulkemista heikolla jäällä sekä kelkalla laskemista ja hurjaa ajamista kaupungin kaduilla ja avoimilla paikoilla, kuin myöskin eläinten rääkkäämistä.

ll:ksi valvoa että katujen valaiseminen Maistraatin määrääminä aikoina kunnollisesti tapahtuu, että kivilatomus kaupungin toreilla, kaduilla ja avoimilla paikoilla säännöllisessä kunnossa pidetään ja siinä ilmestyvät vajaisuudet joutuisasti korjataan, ettei semmoisten paikkain puhtaana pitämistä laiminlyödä, että katujen käytävät (trottoarer) pidetään liikanaisesta lumesta vapaina ja silloin hiedotettuina, kun ei kaljamaa eli liukkautta muuten voida estää, että kaikki katuja ja avoimia paikkoja vasten olevat pytinkien, porttien ja plankkujen rumentavat vajaisuudet viipymättä korjataan, sekä että kaupunkien esplanadipuistot, yhteiset istutukset ja muut julkiset kaunistukset hyvästi hoidetaan ja vahingoittamisesta varjellaan.

l2:ksi kaupungin Haminamestarin kanssa yksissä valvoa haminajärjestyksen ylläpitämista seka Haminamestarille antaa tähän tarpeellista apua.

l3:ksi tarkallensa hoitaa mitä laki ja asetukset huoletonta tulen pitelemistä vastaan säätävät, sekä siis katsoa, ettei luvatonta ampumista kaupungissa, eikä kiellettyä tupakan polttoa ynnä muuta, tulen irtipääsemiselle vaarallista, saa tapahtua, ja tulipalon kohdatessa tarkasti noudattaa kaikki, mitä poliisille voimassa olevan palojärjestyksen johdosta kuuluu.

14:ksi estää luvatonta puoskaroimista ja ilmoittaa ne lain kanteen, jotka siitä

kiinni saadaan.

15:ksi aina ja varsinkin ruttotautien liikkuessa poistaa kaikki, jota kaupungissa voipi terveyttä haitata, niinkuin raakojen hedelmien ja pilautuneiden ruoka-aineiden myömistä sekä lannan ja muun lian tai saastaisuuden pitämistä taloissa ja taloien ulkopuolella, kuin myöskin sen vetämistä kaupungin läpi niinä aikoina vuorokaudesta, jolloinka herrasväkiliike on yleisempi ja ränsistyneiden eli rappionalaisten ja

selvälleen terveyttä vahingoittavain asuinhuoneiden käyttämistä, ynnä muuta semmoista, siitä jo säännelyllä taikka vasta ehkä säännettävällä tavalla.

16:ksi huolta pitää, ettei vahingollisten elävien ja koirien sekä muiden kotoeläinten anneta, säänneltyjä kieltoja vastaan, irrallansa ajella kaupungin kaduilla ja yhteisillä paikoilla ja jos näitä elämiä tässä tilassa tavataan, toimittaa heidän isäntänsä lailliseen edesvastaukseen.

Kun nyt juuri liikenneministeri aikoo panna kaikki tienkäyttömaksua maksamaan oikein satelliittivalvonnan perusteella, niin siinäpä sitä on poliisille lisää työsarkaa metsästää luvattomasti korpiteitä porhaltavia maksujen välttelijöitä.