torstai 22. maaliskuuta 2012

PIIRITETTYNÄ

Viimein pääsi hevonen kuitenkin ensimäisen tammen tykö, mutta kaatui siinä kumossa olevaa puuta vasten. Perttu ennätti töin tuskin tarttua kiinni tammen oksaan ja kiivetä puuhun ulvovan susilauman edestä. Hevosraukka ei enää noussut. Se vielä vähän hirnui surkealla äänellä ikäänkuin olisi rukoillut apua isännältään, jonka hengen se oli kolme kertaa samana päivänä pelastanut. Tämä kävi kyllä Pertun sieluun surkealta, mutta hän ei voinut mitään, sillä  hirmuinen susilauma tuli kuin myrsky hevosen päälle. Perttu ampui puusta viisi kuusi sutta, jotka ensin tarttuivat hevoseen, mutta se ei olisi auttanut, vaikka hän olisi ampunut kaikki kutinsa, sillä lauma oli hirmuisen suuri. Yhtäkkiä oli hevonen syöty. Sitä syödessään purivat sudet toisiaan ja tappelivat raadon päältä. Viimein ei ollut enää luitakaan hevosesta jäljellä. Hirvittävältä  näytti  Pertusta. Hänhän kukaties itsekin on vielä ennen aamua susien ruokana, sillä sudet, joita oli kolme tai neljä tuhatta, olivat nyt puun ympärillä, Siinä asettautuivat ne takajaloilleen istumaan, nostivat kuononsa ylös, ulvoivat ja haukkuivat säihkyvin silmin, sekä odottivat, että tämä väsyneenä putoaisi sieltä alas heille ruuaksi.

Muutamat hyppäsivät puuta vasten, päästäkseen sitä myöten ylöspäin, mutta putosivat takaisin kumppaniensa niskoille, jotka olivat tulleet hyppimään tilalle. Siitä tuli taas hirmuinen tappelu, joka leveni koko laumaan, niin että meteli oli hirmuinen. Mutta vähitellen se vaikkeni ja viimein hiljeni niin, että koko susilauma istui aivan ääneti, ikäänkuin hiljaisuudessa miettimään.

 Muutamat olivat joukossa isompia kuin toiset. Yksi oli varsinkin suuri, puoleksi paljas, puoleksi karkeakarvainen. Tämä näytti olevan lauman johtaja ja oli saanut parhaimman osan hevosen syönnissäkin. Se istui takajalkojensa päälle puun juurelle Perttua vastapäätä mielien saada hänet hampaisiinsa. Tämän ison suden suuret, punaiset silmät sähdehtivät, niin ettei Perttu saattanut kauhistumatta niihin katsoa.

Perttu tunsi itsensä väsyneeksi nälästä ja tämän hirmuisen päivän vaivoista. Hän oli mennä tainnoksiin ja siksi sitoi hän vyöllään itsensä vahvaan oksaan kiinni. Silmät painuivat umpeen,  kuin hän olisi nukkunut. Hän näki kotinsa, vaimonsa ja lapsensa, jotka häntä turhaan olivat herättävinään.

Mutta taas työntyivät sudet vielä kuolleista kumppaneistaan kauheammasti tappelemaan, ja tästä metelistä hän heräsi. Yö oli aivan pimeä, kaukaa loisti preerian tulipalo, mutta yön pimeydessä kiilui tuhansittain susien silmiä häntä vastaan, kuin ne olisivat olleet tulisia hiiliä, Perttu luuli kuolevansa. Samassa kuului kauempaa mölisemistä. Kaikki sudet käänsivät päänsä sinne, mistä mölinä kuului ja katsoivat sinne pystössä korvin. Vieläkin kuului mölinä. Isosusi hyökkäsi lauman läpi mölinää kohti, puri ja survaisi kumoon sivu mennessään niitä, jotka eivät ehtineet pois tieltä. Koko tämä suuri susilauma hyökkäsi johtajansa perässä ja katosi kohta Pertun silmistä.



Tämä virkistytti Perttua. Hän ei päästänyt hyvää tilaisuutta käsistään. Hän kuunteli vähän aikaa vihollisiaan, jotka hyökkäsivät eksyneen puhvelin päälle sitä syömään, laittoi pyssynsä ampumakuntoon ja laskeutui maahan. Siinä hän keräsi risuja ja puita, sekä viritti kaksi isoa nuotioa, yhden kummallekin puolelle puuta. Sitten hän otti ammutun suden jäännökset, leikkasi siltä molemmat takareidet ja paistoi niitä syödäksensä. Sudet tulivat takaisin, mutta eivätpä uskallaneetkaan nuotioilta tulla Pertun päälle, vaan saivat siinä katsoa Pertun paistavan niiden omien kumppanien lihaa. Tämä ei näyttänytkään olevan susista mieluista, ne lähtivät pois ja menivät hakemaan saalista muualta .

Levähdettyään lähti Perttukin jalkaisin erämaita kotiinsa päin kulkemaan, syöden mitä pyssyllään sai ammutuksi ruoakseen. Neljäntoista päivän perästä hän tuli surkeassa kunnossa kotiinsa. Ruumis oli täynnä arpeutuneita palohaavoja ja muutoin vaivaisena.

Hän sanoi nyt saaneensa kyllänsä pitkistä metsästysmatkoista. Mutta terveeksi tultuaan olivat häneltä entiset metsästysvaivat unohtuneet.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti