PIIRITETTYNÄ

Viimein pääsi hevonen kuitenkin ensimäisen tammen tykö, mutta kaatui siinä kumossa olevaa puuta vasten. Perttu ennätti töin tuskin tarttua kiinni tammen oksaan ja kiivetä puuhun ulvovan susilauman edestä. Hevosraukka ei enää noussut. Se vielä vähän hirnui surkealla äänellä ikäänkuin olisi rukoillut apua isännältään, jonka hengen se oli kolme kertaa samana päivänä pelastanut. Tämä kävi kyllä Pertun sieluun surkealta, mutta hän ei voinut mitään, sillä  hirmuinen susilauma tuli kuin myrsky hevosen päälle. Perttu ampui puusta viisi kuusi sutta, jotka ensin tarttuivat hevoseen, mutta se ei olisi auttanut, vaikka hän olisi ampunut kaikki kutinsa, sillä lauma oli hirmuisen suuri. Yhtäkkiä oli hevonen syöty. Sitä syödessään purivat sudet toisiaan ja tappelivat raadon päältä. Viimein ei ollut enää luitakaan hevosesta jäljellä. Hirvittävältä  näytti  Pertusta. Hänhän kukaties itsekin on vielä ennen aamua susien ruokana, sillä sudet, joita oli kolme tai neljä tuhatta, olivat nyt puun ympärillä, Siinä asettautuivat ne takajaloilleen istumaan, nostivat kuononsa ylös, ulvoivat ja haukkuivat säihkyvin silmin, sekä odottivat, että tämä väsyneenä putoaisi sieltä alas heille ruuaksi.

Muutamat hyppäsivät puuta vasten, päästäkseen sitä myöten ylöspäin, mutta putosivat takaisin kumppaniensa niskoille, jotka olivat tulleet hyppimään tilalle. Siitä tuli taas hirmuinen tappelu, joka leveni koko laumaan, niin että meteli oli hirmuinen. Mutta vähitellen se vaikkeni ja viimein hiljeni niin, että koko susilauma istui aivan ääneti, ikäänkuin hiljaisuudessa miettimään.

 Muutamat olivat joukossa isompia kuin toiset. Yksi oli varsinkin suuri, puoleksi paljas, puoleksi karkeakarvainen. Tämä näytti olevan lauman johtaja ja oli saanut parhaimman osan hevosen syönnissäkin. Se istui takajalkojensa päälle puun juurelle Perttua vastapäätä mielien saada hänet hampaisiinsa. Tämän ison suden suuret, punaiset silmät sähdehtivät, niin ettei Perttu saattanut kauhistumatta niihin katsoa.

Perttu tunsi itsensä väsyneeksi nälästä ja tämän hirmuisen päivän vaivoista. Hän oli mennä tainnoksiin ja siksi sitoi hän vyöllään itsensä vahvaan oksaan kiinni. Silmät painuivat umpeen,  kuin hän olisi nukkunut. Hän näki kotinsa, vaimonsa ja lapsensa, jotka häntä turhaan olivat herättävinään.

Mutta taas työntyivät sudet vielä kuolleista kumppaneistaan kauheammasti tappelemaan, ja tästä metelistä hän heräsi. Yö oli aivan pimeä, kaukaa loisti preerian tulipalo, mutta yön pimeydessä kiilui tuhansittain susien silmiä häntä vastaan, kuin ne olisivat olleet tulisia hiiliä, Perttu luuli kuolevansa. Samassa kuului kauempaa mölisemistä. Kaikki sudet käänsivät päänsä sinne, mistä mölinä kuului ja katsoivat sinne pystössä korvin. Vieläkin kuului mölinä. Isosusi hyökkäsi lauman läpi mölinää kohti, puri ja survaisi kumoon sivu mennessään niitä, jotka eivät ehtineet pois tieltä. Koko tämä suuri susilauma hyökkäsi johtajansa perässä ja katosi kohta Pertun silmistä.

Tämä virkistytti Perttua. Hän ei päästänyt hyvää tilaisuutta käsistään. Hän kuunteli vähän aikaa vihollisiaan, jotka hyökkäsivät eksyneen puhvelin päälle sitä syömään, laittoi pyssynsä ampumakuntoon ja laskeutui maahan. Siinä hän keräsi risuja ja puita, sekä viritti kaksi isoa nuotioa, yhden kummallekin puolelle puuta. Sitten hän otti ammutun suden jäännökset, leikkasi siltä molemmat takareidet ja paistoi niitä syödäksensä. Sudet tulivat takaisin, mutta eivätpä uskallaneetkaan nuotioilta tulla Pertun päälle, vaan saivat siinä katsoa Pertun paistavan niiden omien kumppanien lihaa. Tämä ei näyttänytkään olevan susista mieluista, ne lähtivät pois ja menivät hakemaan saalista muualta .

Levähdettyään lähti Perttukin jalkaisin erämaita kotiinsa päin kulkemaan, syöden mitä pyssyllään sai ammutuksi ruoakseen. Neljäntoista päivän perästä hän tuli surkeassa kunnossa kotiinsa. Ruumis oli täynnä arpeutuneita palohaavoja ja muutoin vaivaisena.

Hän sanoi nyt saaneensa kyllänsä pitkistä metsästysmatkoista. Mutta terveeksi tultuaan olivat häneltä entiset metsästysvaivat unohtuneet.

1728 Paltamossa kastettuja

Paltamossa 1728 syntyneet

13.1.1728 1.2.1728  Mieslax          Olof Moisanen           Margeta Karhutar      Olof

31.1.1728 1.2.1728  Pyhändä         Olof Pickarainen         Margeta Pykötär      Anders

27.1.1728  28.1.1728   Såkasahri   Thomas Laatikainen    Lijsa Lijkatar            Lisbeth

9.2.1728   12.2.1728  Culundalax Thomas Rimbiläinen      Margeta Pijpotar      Matts

2.2.1728   13.2.1728   Mainua      Johan Andikainen         Margeta Leinotar      Johan

6.1.1728   15.2.1728   Salmis       Johan Wäyrynen           Margeta Moilatar      Mårten

20.1.1728  16.2.1728   Puolango    Lars Moilanen            Lijsa Heickitär          Peer

11.1.1728  16.2.1728   Puolango    Elias Moilanen            Brijta Leinotar          Lars

12.1.1728   22.1.1728  Käkilax      Johan Pussinen           Anna Säkitär             Lars

12.2.1728 22.2.1728 Tormua     Jonas Wäisänen              Brijta Paakitar          Carin

12.2.1728  23.2.1728   Suomusalmi Dawid Keränen         Helga Hulckotar       Matts

21.1.1728  13.2.1728   Ura          Josef Heickinen            Walborg Anttotar     Chirstin

24.1.1728  15.2.1728   Salmis       Henrick Hyttinen          Anna Wäisätär        Henrick

10.1.1728  16.1.1728   Waresniemi Johan Karialainen      Anna Moilatar         Walborg

30.1.1728  10.2.1728   Mieslax       Erich Pääckönen        Carin Terwotar        Johan

23.1.1728  27.2.1728   Ristijerfwi     Peer Mickonen          Anna Kinnutar        Marget

12.1.1728  27.2.1728   Ristijärfwi    Johan Mäkäräinen      Elin Wäisätär           Lisbeth

20.2.1728  28.2.1728   Majnua        Johan Leinonen          Anna Lämsätär       Anna

3.3.1728   10.3.1728  Melalax          Johan Karialainen      Marg. Kårhotar      Caisa

29.2.1728  8.3.1728  Rämyniemi       Johan Jundunen        Chirstin Kerätär       Matthias

25.2.1728  20.3.1728   Majnua         Henrick Mustonen    Carin Topitar          Johan

11.3.1728  24.3.1728   Manamansalo Henrick Karppinen  Anna Pirckotar       Erick

4.2.1728   25.3.1728   Weneheitto      Anders Lämsä        Carin Lämsätär       Paul

24.3.1728  25.3.1728   Weneheitto      Jacob Suorsa         Lijsa Lämsätär       Walborg

10.3.1728  25.3.1728   Hyrynsalmi      Henrick Rompanen Anna Tijckajatar    Walb.

2.4.1728   3.4.1728      Mieslax         Michell Mickonen      Lijsa Leinotar        Anna

28.3.1728  3.4.1728    Wuottolax      Michel Haataja          Lijsa Terwotar       Anders

20.3.1728  5.4.1728    Törmämäki      Erick Wäyrynen       Elin Heickitär        Chirstin

22.3.1728  5.4.1728    Hyrynsalmi       Olof Kemppainen    Elin Ketutar          Henric

3.4.1728   5.4.1728     Hyrynsalmi      Erick Kemppainen    Carin Kärätär       Walborg

25.2.1728  5.4.1728    Hyrynsalmi       Matts Heickinen       Lijsa Toiwatar      Elin

1.4.1728   5.4.1728     Hyrynsalmi       Johan Jundunen        Lijsa Sorsatar       Lars

4.4.1728   14.4.1728   Melalax           Anders Moilanen      Elin Heickitär       Simon

4.4.1728   21.4.1728   Ura                 Anders Heickinen     Margeta Moilatar  Carin

17.4.1728  21.4.1728 Weneheitto       Erick Kettunen         Dårdi Kempalatar  Anna

16.4.1728  23.4.1728 Jalanga            Thomas Haataja        Anna Leinotar        Lisbeth

19.4.1728  25.4.1728 Salmijerwi       Johan Ahonen            Lisa Rongatar        Lars

 19.4.1728  25.4.1728Salmijerwi       Johan Ahonen            Lisa Rongatar       Johan

 28.5.1728  5.6.1728  Mieslax           Johan Terwonen         Elin Päkötär          Lars

7.5.1728   6.6.1728   Ura                  Peer Wäisänen            Margeta Pykötär   Elin

11.5.1728  6.6.1728  Ura                  Peer Wäisänen            Margeta Pyykötär  Elin

28.5.1728  16.6.1728   Ristijerf         Josep Rahikainen         Anna Heikitär       Henric

30.6.1728  18.7.1728   Käkilax         Påhl Pussinen              Carin Ketutar        Paul

1.5.1728   8.6.1728    Salmis             Lars Kähkönen           Anna Junnutar       Peer

8.6.1728   8.6.1728    Salmis             Matts Wäyrynen         Agneta Kinnutar     Anders

8.6.1728   8.6.1728    Salmis           Matts Wäyrynen           Agneta Kinnutar     Henric

25.4.1728  9.6.1728  Weneheitto     Johan Heickinen           Anna Suutaritar      Anna

7.6.1728   9.6.1728   Weneheitto     Knuut Lämsä               Walborg Kiriawatar  Eskell

27.4.1728  8.6.1728  Murtomäki     Peer Leinonen              Gertrud Mustotar      Peer

21.4.1728  8.6.1728  Murtomäki     Giösta Giöstafsson       Carin Andikatar        Giösta

3.5.1728   8.6.1728  Ristijerfwi        Johan Mickonen           Carin Junnutar          Påhl

2.5.1728   8.6.1728                         Lars                              Margeta Tikatar       Cirstin

11.4.1728  9.6.1728  Salmis            Erick Pokiolainen           Carin Heikitär         Carin

10.4.1728  9.6.1728  Hyrynsalmi    Thomas Häikiö                Carin Kärätär         Johan

29.3.1728  10.6.1728 Auho            Abram Karwonen           Brijta Moilatar        Carin

8.4.1728   11.6.1728  Auho             Matts Kinnunen             Brijta Tårwetar      Simon

18.3.1728  11.6.1728 Suolijerfwi      Matts Hångainen           Anna Tårwetar       Walborg

13.5.1728  11.6.1728 Suolijerfwi      Johan Torwinen            Walborg Hångatar   Anna

6.4.1728   12.6.1728   Näljängä       Lars Heickinen              Brijta Hulkotar        Anna

18.4.1728 14.6.1728  Käinälänniemi Johan Tauriainen           Anna Materåtar       Johan

19.4.1728 16.6.1728   Hossa           Cnuut Lasonen              Margeta Tuuriatar    Simon

6.3.1728   17.6.1728   Ruchtinansalmi Matts Säppänen         Anna Junnutar         Thomas

25.5.1728 12.6.1728   Käkilax          Michell Pickarainen       Carin Säkitär         Anna

13.6.1728  21.6.1728 Wenetheitto     Peer Kålemainen          Margeta Räisätär   Walborg

24.5.1728  18.6.1728 Suomussalmi    Thomas Jundunen        Anna Rompatar      Carin

24.5.1728  18.6.1728 Suomussalmi     Thomas Jundunen        Anna Rompatar     Elin

30.3.1728  19.6.1728 Wuocki             Lars Kemppainen       Margeta Junnutar   Margeta

21.4.1728  19.6.1728   Wuocki           Lars Heickinen           Walborg Kerätär    Anna

7.5.1728   20.6.1728   Kerälä             Henrich Hilldunen         Elin Kerätär          Henric

20.5.1728  21.5.1728   Hisiiwori        Johan Härkönen           Anna Ockotar        Helena

2.6.1728   21.6.1728  Ristijerfwi         Olof Käränen              Anna Käretär         Anna

21.4.1728  21.6.1728   Hyrynsalmi     Henrich Jundunen         Elin Kerätär           Carin

21.4.1728  21.6.1728  Hyrynsalmi     Berttill Kemppainen      Carin Anttotar        Sigred

9.6.1728   20.6.1728   Åtterma          Peer Karppinen            Anna Lamatar        Olof

15.6.1728  30.6.1728   Wuottolax     Olof Pussinen                Lisbetta Suutaritar  Peer

14.5.1728  13.7.1728   Näljängä        Jacob Moilanen            Carin Keinätär       Simon

16.6.1728  16.7.1728   Peranga         Thomas Tauriainen        Carin Kerätär        Anders

19.6.1728  20.7.1728   Wuocki         Thomas Materå             Anna Tauriatar       Johan

19.7.1728  27.9.1728   Suomussalmi Olof Käränen                 Chirstin Wäyrytär  Carin

16.7.1728  28.7.1728   Wuocki          Matts Kinnunen            Brijta Hyrytär         Brijta

16.7.1728  29.7.1728   Lechtowara    Thomas Haataja           Beata Kaickotar    Maria

2.7.1728    29.7.1728   Lechtowara     Henrick Mustonen      Margeta Rimbilätär  Anna

8.7.1728   9.9.1728      Puolango         Matts Moilanen           Margeta Kinnutar  Chirstin

22.8.1728  12.9.1728   Näljängä         Matts Säppänen         Walborg Moilatar    Mats

6.9.1728   13.9.1728     Pesiä             Erick Turpeinen           Anna Hirwotar       Walborg

27.7.1728  14.9.1728   Keinälänniemi  Lars Moilanen             Helga Sepetär        Helga

11.8.1728  15.9.1728   Suomussalmi  Erick Jundunen             Anna Hulkotar       Thomas

7.8.1728   16.9.1728   Kerälä              Lars Keränen             Anna Tijckajatar      Johan

11.9.1728  11.10.1728 Käkilax           Matts Lämsä               Lisbetha Suorsatar  Anders

2.10.1728  12.10.1728 Weneheitto      Matts Suutari             Carin Lämsätär        Johan

21.9.1728  12.10.1728 Weneheitto      Anders Lämsä            Elin Kerätär             Johan

29.9.1728  13.10.1728 Mieslax           Mickell Kaipanen        Margeta Härmätär    Lijsa

22.10.1728 27.10.1728 Mieslax           Peer Pääckönen         Elin Mikotar            Anna

26.11.1728 27.11.1728 Coutaniemi     Hemming Tålonen       Anna Hillutar           Johan

27.10.1728 5.12.1728   Wuottolax      Johan Jonanen            Carin Halotar          Walborg

30.10.1728 5.12.1728   Wuottolax      Olof Halonen              Gertrud Latajatar     Anna

24.10.1728 6.12.1728   Käkilax          Mårten Pijpponen        Anna Lämsätär       Matts

8.10.1728  8.12.1728   Weneheitto      Påhl Pickarainen         Anna Suorsatar       Margeta

19.10.1728 8.12.1728   Weneheitto     Isach Suorsa              Elin Lämsätär           Anders

11.11.1728 9.12.1728   Jalanga           Johan Kilpeläinen       Lisbeta Rimbilätär    Anders

7.12.1728  15.12.1728  Puolango        Jacob Moilanen          Elin Tiickajatar         Matts

9.12.1728  16.12.1728 Auhå             Isack Sutinen             Brijta Kåskelåtar  Carin

21.12.1728 23.12.1728 Salo              Johan Karppinen          Carin Hatajatar        Samuel

15.12.1728 23.12.1728 Salo              Mats Haataja              Margeta Kålehmatar  Matts

11.12.1728 27.12.1728 Jalanga           Lars Terwonen           Carin Kårhotar         Thomas

22.12.1728 27.12.1728 Jalanga           Anders Leinonen        Maria Hytytär           Carin

25.11.1728 28.12.1728 Åtterma         Anders Hålappa          Beata Rongatar        Anders

16.12.1728 28.12.1728 Åtterma         Jöran Keckonen          Walborg Lametar      Peer

22.12.1728 29.12.1728 Kiwes            Samuel Kåwalainen    Margeta Rimbilätär    Olof

22.12.1728 25.12.1728 Melalachti      Matts Hanss.Karialainen  Anna Pickaratar   Matts

25.12.1728 1.1.1729     Hyrylänmäki   Olof Sopanen            Carin Kuckotar         Beata

24.12.1728 27.1.1729   Wuocki         Thomas Käränen        Margeta Kämäretär   Anna

28.12.1728 28.1.1729   Kärälä           Johan Kinnunen         Anna Anttotar            Walborg 

1727 Paltamossa kastettuja

1727  Koskeloitten sukulaisia muitten mukuloitten seassa

Paltamo - kastetut

Syntynyt         Kastettu         Kylä            Isä                                      Äiti                    Lapsi

25.12.1726,   25.12.1726    Wuottolax     Isak Haapalainen                Anna Pulckitar  Maria

25.12.1726,   25.12.1726   Wuottolax     Isak Haapalainen                Anna Pulckitar  Susan (tw.)

 14.9.1726 ,   19.9.1726      Paldamo        Häradsskr. M. Strömer       H. Bäckman Johanes

23.12.1726,   14.1.1727       Jalanga         Johan Rahikainen               Maria Karpitar     Henrick

23.12.1726,   19.2.1727       Puolango     Anders Wäyrynen              Brijta Tijckajatar  Carin

2.1.1727        13.1.1727     Kiwes            Henrick Karialainen            Cicilia Karialatar   Johan

15.1.1727,     16.1.1727      Manamansalo     Matts Haataja                Margeta Kålemates  Michel

6.2.1727        11.2.1727      Mieslax         Giösta Kärckäinen              Brijta Pikaratar      Peer

4.1.1727        15.1.1727      Wenetheitto    Erick Leifwiskä                Walborg Määttä   Carin

8.2.1727        15.2.1727      Melalax         Matts Karialainen               Walb. Karialatar   Peer

3.2.1727        15.2.1727                            Anders Rusanen                 Margeta Karpitar  Elin

5.1.1727        26.1.1727      Lechtowara    Henrick Karhu                   Carin Suotar        Brita

30.1.1727,     20.2.1727      Wenetheitto   Isaak Suorssa                     Elin Lämsätär      Påhl

2.2.1727        20.2.1727      Auho             Erick Kinnunen                  Helga Hulkotar  Margeta

15.2.1727,     20.2.1727      Weneheitto                         Claes Kiriswainen               Margeta Turutar   Anna

3.1.1727        21.2.1727      Suolijärwi     Lars Moilanen                     Walborg Käretär  Walborg

8.1.1727        21.1.1727                            Zachris Moilanen                Margeta Säpätär   Lars

5.2.1727        27.2.1727      Lechtowara   Simon Sijra                        Walborg Mustotar  Peer

31.1.1727,     13.2.1727      Mieslax         Lars Terfwoinen                 Walborg Tuuliatar  Chirstin

26.1.1727,     27.1.1727      Lechtowara  Eskell Kemppanen              Brijta Haatajatar   Elin

1.2.1727        22.2.1727      Näljängä        Johan Säppänen                  Elin Timotar        Lars

26.1.1727,     26.2.1727      Kärälä           Matts Käränen                    Walborg Moilatar  Walborg

18.1.1727,     26.2.1727      Kärälä           Henrick Lieppa                   Elin Kerätär                              Malin

18.1.1727      27.2.1727      Ristijärfwi     Henrick Mickonen              Susanna Heinotar  Anna

3.3.1727        17.3.1727       Käkilax         Peer Leinonen                    Carin Tårwetar  Matts

5.3.1727        17.3.1727                             Anders Suorssa                  Anna Haatajatar   Thomas

10.3.1727      20.3.1727      Jalanga          Cnut Terwonen                   Carin Kilpelätär   Lars

2.3.1727        9.3.1727        Mieslax         (Johan Waldanen)               Lijsa Härötär  Mats (oä.) 9.1.1727                         14.3.1727      Suomussalmi Peer Kowalainen               Carin Rompakatar  Henrick

14.3.1727      20.3.1727      Ura                Johan Jokelainen                 Walborg Karialatar Mats

19.3.1727      2.4.1727        Weneheitto    Anders Suutari                   Walborg Piritär  Walborg

23.3.1727      2.4.1727        Ristijärfwi     Anders Mulari                   Elin Åikaritar  Sigfrid

12.3.1727      19.3.1727       Melalax        Johan Rusanen                    Anna Rissatar  Helga

3.4.1727        3.4.1727        Ristijärfwi     Jöran Oikarinen                  Brijta Rimbilätär  Margeta

11.4.1727      16.4.1727      Weneheitto    Henrick Claess.Kiriawainen  Dårdi Länsätär  Carin

14.4.1727      16.4.1727      Hyrylänmäki  Henrick Terwonen             Malin Wäyrytär  Anders

11.3.1727      13.3.1727      Salmjärwi     Isaack Siwonen                  Brijta Tauriatar  Brijta

14.3.1727      22.3.1727      Mieslax         Anders Waldanen               Anna Junckaritar  Brita

28.4.1727      21.5.1727      Wenetheitto   Peer Kolemainen               Margeta         Carin

30.4.1727      21.5.1727                              Peer Sijkanen                    Lisabeth Nurrotar  Carin

5.5.1727        14.5.1727      Salmijärfwi     Sålld. Johan Kemiläinen  Marg. Latikatar  Michel

13.5.1727      21.5.1727      Hyrylänmäkj   Samuel Karppinen            Lijsa Pijppotar   Johan

13.5.1727      21.5.1727      Hyrylänmäkj   Samuel Karppinen            Lijsa Pijppotar  Matthias

6.6.1727        13.6.1727      Åtterma          Joh. Kåuckari                     Margeta Wuotilatar  Elisabet

13.6.1727      16.6.1727      Weneheitto     Isaack Kåuckari                Anna Lämsätär    Carin

28.4.1727      20.5.1727      Ristijärfwi      Påhl Härkönen                  Anna Junnutar  Chirstin

20.4.1727      10.5.1727                               Matts Kemppanen           Margeta Heickitär  Cain

24.5.1727      2.6.1727        Törmänmäki     Påhl Karhu                      Elin Hyttytär  Chirstin

10.5.1727      3.6.1727        Puokio           Anders Hålappa                  Beata Rongatar  Caspar

2.4.1727        4.5.1727        Puolango       Anders Heickinen               Brijta Säpätär  Laars

13.4.1727      4.5.1727                              Matts Moilanen                  Margeta Kinnutar  Johan

11.4.1727      4.6.1727                              Simon Hildunen                 Lijsa Heickitär  Henrick

25.4.1727      4.6.1727                              Anders Heickinen               Brijta Peltari  Anna

23.6.1727      6.6.1727        Suolijärfwi     Olof Kemppanen               Anna Mätätär  Henrick

7.4.1727        7.6.1727        Näljängä        Johan Moilanen                  Anna Heikitär  Anna

3.5.1727        7.6.1727                              Matts Säppänen                  Walborg Moilatar  Malin

4.5.1727        8.6.1727        Pesiä              Haans Raappana                 Brijta Kerätär  Carin

30.3.1727      8.6.1727                              Peer Turunen                      Helga Keinätär  Pål

13.4.1727      8.6.1727        Suomussalmi Johan Hapalainen               Anna Hametar  Maria

19.5.1727      15.6.1727      Kerälä           Lars Keränen                      Anna Tijckajatar  Lars

4.4.1727        16.6.1727      Hyrynsalmi   Henrick Keränen                 Elin Åikaritar  Johan

3.6.1727        16.6.1727                            Lars Wäisänen                    Elin Hillutar  Marget

17.5.1727      16.6.1727                            Anders Jundunen               Elin Sepetär  Henrick

16.5.1727      16.6.1727      Hyrynsalmi    Jacob Kinnunen                 Margeta Hämäl.   Bertil

9.6.1727        17.6.1727      Ristijärfwi     Anders Tålonen                  Agneta Junnutar   Peer

2.6.1727        18.6.1727      Mieslax         Henrick Kemppainen          Carin Hurskatar  Matts

9.6.1727        20.6.1727      Wuottolax     Samuel Terwonen               Ingre Surotar  Johan

7.6.1727        4.7.1727        Salmis           Matts Wäyrynen                 Agneta Kinnutar  Anna

23.6.1727      5.7.1727        Puolango     Mårten Wäyrynen                Carin Tijkajatar  Carin

22.6.1727      5.7.1727                              Jacob Moilanen                   Elin Tijckaiatar  Brijta

15.6.1727      13.7.1727   Ruchtinansalmi Jacob Moilanen                 Carin Kerätär  Marget

6.7.1727        14.1727         Suomusalmi   Matts Hulckonen               Brijta Kerätär  Thomas

30.6.1727      16.7.1727      Mainua          Erick Andikainen               Chirstin Leinotar  Erick

24.8.1727      26.8.1727      Mieslax         Erick Rusanen                    Anna Hurskatar  Anna

30.7.1727      31.7.1727      Kärälä           Lars Heickinen                   Margeta Kerätär   Carin

24.7.1727      1.8.1727        Hyrynsalmi   Henrick Kemppanen           Gertrud Heikitär   Johan

15.7.1727      1.8.1727                              Olof Ojkarinen                   Carin Pyyckötär   Henrick

23.6.1727      16.7.1727      Kärälä           Johan Kinnunen                  Anna Antotar  Erick

15.7.1727      18.7.1727      Ristijärfwi     Jacob Tålonen                     Margeta Junnutar Walborg

4.7.1727        18.7.1727                            Henrick Keskonen              Carin Hurskatar  Samuel

27.7.1727      2.8.1727                              Peer Tålonen                       Anna Kemppatar  Thomas

4.8.1727        2.9.1727        Törmämäki   Anders Moilanen                 Susanna Pickaratar  Lars

20.8.1727      21.9.1727                            Matts Wäisänen                  Lijsa Ahotar  Henrick

27.8.1727      4.9.1727        Puolango       Anders Moilanen                Brijta Heickitär  Kirstin

3.8.1727        5.9.1727        Weneheitto     Abram Lämsä                   Walborg Lämsätär  Matts

27.9.1727      .9.1727          Coutaniemi     Sochneskr. Erick Swahn  Malin Gröön  Johan

27.7.1727      6.9.1727        Suolijärfwi     Matts Hålappa                   Chirstin Moilatar  Mats

17.8.1727      9.9.1727        Pispanjerwi   Kondun.  Påhl Hålappa      Anna Mututar  Påhl

25.8.1727      9.9.1727        Hossa            Thomas Lasanen                 Brijta Lijatar  Gertrud

12.8.1727      10.9.1727      Ristijärfwi     Erick Heickinen                  Maria Pannitar  Erick

27.8.1727      11.9.1727      Kärälä           Olof Keränen                      Margeta Tårmuatar Anders

31.8.1727      2.9.1727        Hyrynsalmi   Matts Hafwerinen               Margeta Heickitär  Helga

26.8.1727      12.9.1727                            Dawid Turpeinen                Anna Lipotar  Lars

29.8.1727      14.9.1727      Ura                Henrick Keckonen              Walborg Anttotar  Henric

2.9.1727        3.9.1727        Manamansalo Anders Karppinen             Carin Pickaratar   Carin

2.10.1727      17.12.1727    Moisionwara   Johan Heickinen               Carin Kerätär  Carin

14.11.1727    17.12.1727    Hyrynsalmi     Olof Kettunen                  Carin Heikitär  Johan

11.9.1727      16.9.1727      Melalax         Johan Kåtilainen                 Carin Leinotar  Johan

9.9.1727        30.9.1727      Kiwes            Peer Rusanen                      Helga Leinotar  Margeta

25.9.1727      10.10.1727    Manamansalo Lars Terfwonen                 Carin Karpitar  Anders

6.11.1727      6.11.1727      Paldamo        Matts Karwonen                 Walborg Märilätär  Peer

22.10.1727    26.11.1727    Melalax         Matts Leinonen                  Maria Karialatar  Margeta

10.10.1727    6.11.1727      Törmänmäkj  Lars Moilanen                    Margeta Terfwotar  Walborg

14.10.1727    7.12.1727      Salmis           Matts Huofwinen               Margeta Moilatar Peer

29.9.1727      7.12.1727      Salmis           Henrick Keränen                Anna Pickaratar   Carin

22.10.1727    8.12.1727      Puolango       Michel Ahonen                   Margeta Wäisätär  Elin

15.10.1727    10.12.1727    Suolijärfwi     Jacob Moilanen                  Margeta Heitär  Elin

15.10.1727    17.12.1727    Kerälä           Matts Keränen                    Walborg Pickaratar  Johan

1.11.1727      13.12.1727    Keinäläniemi  Erick Keinänen                  Elin Tauriatar  Zachris

2.12.1727      16.12.1727    Wuockiby     Matts Heickinen                 Walborg Materåtar  Anna

17.12.1727    17.12.1727    Paldamo     Länogm. Alexander Cajanus Marg. Gröön  Caspar

17.12.1727    19.12.1727    Pesiä              Påhl Luuckoinen                 Anna Kerätär  Carin

10.12.1727    19.12.1727    Ristijärfwi     Thomas Tolonen                 Carin Kerätär  Peer

4.11.1727      9.12.1727      Ristijärfwi     Lars Oikarinen                    Anna Jokelatar  Lars

5.11.1727      19.12.1727    Ristijärfwi     Johan Määttä                      Walborg Heickitär  Lars

29.10.1727    19.12.1727    Ristijärfwi     Henrick Härkönen              Lucia Kårhotar  Elin

8.11.1727      19.12.1727    Ristijärfwi     Mårten Pyyckönen             Brijta Karhutar   Marget

22.12.1727    23.12.1727    Kiwes            Josep Mickonen                  Lijsa Kakitar  Josep

11.12.1727    25.12.1727    Wenetheitto   Erick Suorssa                     Lijsa Wuotilatar   Erick

24.9.1727      25.12.1727    Wenetheitto   Måns Huofwinen               Carin Kempatar  Anna

7.12.1727      26.12.1727    Wenetheitto   Lars Kiriawainen               Dårdi             Chirstin

21.12.1727    27.12.1727    Ristijerfwi     Staffan Määttä                   Ingre Karpitar  Peer

20.12.1727    27.12.1727    Ristijerfwi     Johan Pyyckönen               Ingre Suotar  Susanna

26.11.1727    28.12.1727    Käkilax         Matts Pijpponen                 Helga Rusatar  Johan

10.11.1727    14.1.1727      Salmijerfwi   Samuel Kaukinen                Hurskatar  Carin

24.1.1727      26.2.1728      Hyrynsalmi   Påhl Kemppanen                 Marg. Hyrckötär  Margeta

28.12.1727    24.2.1728      Wuocki         Thomas Kettunen               Elin Ketutar  Olof

28.12.1727    27.2.1728      Ristijerfwi     Jöran Pyyckönen                Anna Kämärätär   Samuel

27.12.1727    20.2.1728      Suomussami  Lars Hulckonen                  Elin Tuuliatar  Thomas

28.12.1727    24.2.1728      Wuocki         Eskell Mäkäräinen              Gertr. Tijckajatar  Anna

Hankalien keliolojen vuoksi on moni joulukuun lopulla syntynyt kastettu vasta seuraavan vuoden helmikuussa

Viinasta ja kototarpeen poltosta.

Turha sievistellä esivanhempien viinankäyttöä.

(Lehtiartikkelista 1850-luvulla)

Viina tuli esivanhemmillemme tutuksi kuudennellatoista vuosisadalla, elikkä paikoin kolmesataaviisikymmentä vuotta sitten, milloinka laveammalta ruvettiin sitä polttamaan, mutta oli jo ennemminkin milloin kulloin Venäjän ja meidän maan rajoilla nähty ja maistettu. Niin puhutaan, että viina ensikerran ryypättiin Suomessa vuonna 1595, kuta tapahtui Viipurissa, jota silloin venäläiset kävivät sodalla ahdistamassa. Kuitenkaan ei viipynyt kauan, ennenkuin oli etäämmälle levinnyt, ja mitä enemmin se nautittiin, senpä paremmin sitä myös ruvettiin valmistamaan. Tuohon auttoivat liioinkin ruotsalaiset aatelismiehet ja herrat. Isoissa kartanoissaan oli heillä oikeus ei ainoastaan polttaa, mutta myös myydä ja muuta kapakan tointa viljellä. Vuonna 1638 säädettiin yleinen oikeus kullekin talonisännälle, että sai polttaa kototarpeeksensa ja myydäksensä, mutta sattuvina kovina katovuosina, niinkuin v.1709 ja 1718 oli kaikki viinanpolttaminen kielletty.

Siihen aikaan kuitenkaan viinasta ei ollut niin suuri yltäkylläisyys kuin nyt on.

Poltto oli tapana vielä silloinkin kun kuningas Gustaf kolmannes vuonna 1771 rupesi hallitukseen Ruotsin valtakunnassa, johon Suomikin silloin kuului. Katovuonna 1772 oli maassamme viljat vähissä  ja tästä syystä kiellettiin viinanpoltto ja myyminen niin kaupungeissa kuin maakunnissa. Viinapannut ruvettiin pitsieraamalla estää toimistaan ja v. 1773 julistettiin asetus, joka määräsi niitä muiksi astioiksi tehtäviksi.

                 Kuitenkin teki kuningas Gustafin mieli yrittää suurta ja loistavaa elämänmelskettä ja tuohon oli raha tarpeen. — Kuninkaan eikä keisarin ei käy rahan tekeminen, niin omasta hyvästä mielestä kuin monikin liene arvelevan. Kultaa, hopeaa ja vaskea ei käy kenenkään tehdä ja nämä ainoastaan ovat rahaa, vaikka paperisetelit annetaan sillä, että ovat huokeammat kuljettaa ja sopivammat maksuissa liikuttaa. Paperiraha kantaa nimittäin arvonsa ja hintansa sillä, että pankki aina kultaan, hopeaan tahi vaskeen lunastaa niitä seteleitä kuin on liikkeelle antanut (jos varat riittävät).

— Rahaa saadaksensa teetti Gustaf siis 83 vuotta sitten suuria ruunun pränniä ja vuotta jäljempänä säädettiin kuinka ruunun viina oli poltettava, myytävä y.m.s. Polttaminen lisättiin niin suureen määrään, että joutui viinatulva käymään koko maakunnan iloksi.

— Isot ruunun prännit hävisivät kuitenkin piankin, sillä käyttäjämiehet ja muut, jotka tämän toimissa olivat, eivät pysyneet uskollisilla eikä vakavina. Vuonna 1787, kun olivat ruunun prännit 12 vuotta olleet toimissaan, päätti sama kuningas kaupungeille ja tilan haltioille maakunnissa antaa poltto-oikeuden, määräten tästä vuotuista veroa ruunulle maksettavaksi; kuitenkaan eivät tarvinneet jokaiset kaupungit eikä talonisännät tätä veroa maksaa. Gustaf kolmannen kuoltua asetettiin vuonna 1800, että viinanpolttaminen tulisi seuraamaan maataloja ja että kahdeksan kuukauden poltto-ajasta kustakin manttaalista tulisi maksettavaksi kaksitoista leiviskää kuivia rukiita. Kaupungeille annettiin silloin myös oikeus asukkaitten henkiluvun määrästä polttaa ja kustakin poltetuista tynnyristä oli yksi leiviskä kuivia rukiita ruunulle maksettavana. Poltto-aika vähennettiin myöhempänä vuonna 1812 kolmeksi kuukaudeksi vuodessa ja vuodesta 1836 alkaen on tämä ainoastaan ollut 6 viikkoa.— Ruunulle tuleva viinanvero nousee maamme maakunnista 113,000 ruplaan ja kaupungeista 11,000 ruplaan.

                 Viina-asetukset näin muuttuen, levisi viinan nauttiminen enemmän ja enemmän. Vihdoin viimeisinä aikoina ruvettiin vasta täyttä totta tätä paremmin tutkia ja vaarallisena hillitä. Monet katsoivat kuitenkin vieläkin viinanpolttoa varsin luvallisena ja kiitettävänä elatuskeinona. Iloksemme tiedämme mainita että myös niitä on monta, jotka ovat heittäneet viinanpolton, pyytäen sillä kukin kohdallansa estää tämän vaarallisen tavaran lisäämistä. Erittäin on maamme papisto katsonut sopimattomaksi viinatoiveita viljellä ja siis viime suvena pappien kokouksessa yhteisesti suostuneet siihen tuumaan, että kukin kohdallansa lakkauttaa ja estää viinan poltamista miten vain oli kunkin voimassa. Tämä päätös arveltiin selvästä syystä tässä tehtäväksi ja vielä paremmasta syystä arveltiin, että tämä julkisessa päätetty uhkaus myös vakavasti kaikkein varmasti tulisi pidettäväksi, kuitenkin — ehkei tuo lienekään hupaista ilmoittaa — ovat monet papit jo rikkoneet tämän julkisessa tehdyn päätöksensä ryhtymällä itse kototarpeekseen jatkamaan viinanpolttoa.

Koti-viinanpoltto ja tehdaspoltto.

                 Suomettaren 38 n:ossa puhutaan paloviinasta, että kotitarpeen viinanpoltto olisi hävitettävä ja tehdasviinanpoltto asetettava. Vaan jos tahdotaan luvatonta salaviinanpolttoa laajentaa ja siihen tehdasviinan kalleudella pakottaa, niin asetettakoon tehtaat. Jos tahdotaan viinan kalleudella ja ahtaudella kiihottaa salakrouvia (luvatonta viinankauppaa), niin asetettakoon tehtaat. Jos tahdotaan Suomen lahdesta salakanaalia kaivaa synkempiin Suomen saloihin, jota myöten Viron viinaa oikein vauhdissa tulvailee läpi Suonien salojen, niin asetettakoon tehtaat. Jos tahdotaan juomarin vaimoa ja lapsia äkkiä maantielle viinan kalleuden tähden, niin asetettakoon tehtaat! jne. Sillä onhan se sanomaton vahinko kun tilanhallitsijan täytyy panna riistakuormaa kulkemaan tehdasta kohden, viinaa ostaakseen. Siellä täytyy jättää riistansa vaikka kuinka halpaa hintaa siitä tarjottaisiin, sekä maksaa viinasta vaikka kuinka kallis hinta, taikka viedä riistansa johonkin muuanne ja sitten taas rientää juoksujalkaa viinatehtaaseen kototarpeeseensa viinaa hakemaan. Ja onhan moni köyhä, joilla ei ole  itsellä hevostakaan päästäksensä pitkältä matkalta tehtaaseen. Jos nyt maksaa ensin kalliin vuokran, sitten hävittää päivänsä ja vielä päälliseksi maksaa kalliin hinnan viinasta, niin raskaaksi totta tulee hänelle täyttää kototarpeensa. Ja samanmoinen viinantarve se on köyhällä kuin rikkaallakin. Minkäpä tähden ei tilanomistaja saa omasta tavarastaan laittaa omaa tarvettansa?

                 Hänen pitäisi muka viemän riistansa tehtaisiin ja sinne myymän se halpaan ja sitten ostaa kallista viinaa. Jokohan juopumus, salapoltto ja salakauppa sillä tavoin poistettaneen, että talontarpeen poltto hävitetään ja tehtaat laitetaan? Ei suinkaan. Sillä uskottavasti viina silloin tulee kalliimmaksi, jonka kalleus antaa vain  kiihotusta salakauppaan (salakrouvin pitoon) ja salapolttoon. Ja sen kalliin viinan kautta kannattaa jonkun sakonkin maksaa. Tähän kenties vastataan: Kruununpalvelijat katsokoot perään. Noh, miksei, mutta luultavasti yhtä vähällä menestyksellä kuin nytkin. Ja vielä silloin paremminkin kannattaa käydä kyökin kautta puheilla, josta tapahtuu, niin kuin ei kauan sitten, kun tuomari sanoi viinankaupan päällekantajalle: "Oletko sinä muijien viinankaupan viskaali? Astu ulos!" Jotenni selkiästihän nyt jo näkyy, jos ei niitä suuria viinapränniä olisi, jos ainoastaan pienillä pannuilla poltettaisiin, niin ei nuo salakapakat kestäisi ympäri vuoden. Vaan niistä suurista tehtaista sitä loppumatta tuodaan ja loppumatta juodaan. Talot ei ehdi tällä lyhyellä polton ajalla valmistaa monta enempi kuin talon tarpeeksi tarvitaan. Ne tehtaat ne on jotta salakrouvit hengissä pitävät. Ja asianomaisten velttous sekä kyökin kautta käymisen eli käyttämisen lumo se on, joka monasti salakrouville ikää lisää.

                 Väkevien juomien turmelevaisuudesta pidetään niin suurta puhetta,  niin kuin se ansaitseekin pitää, vaan minkä tähden sallitaan kaupungeissa ja suurissa työpaikoissa, kanavissa ja rautateiden työpaikoissa, julkisia kapakoita, joissa se poloinen työväki menettää työpalkkansa, päivänsä, turmelee sielunsa ja ruumiinsa. Onko se silloin kotipolton vaikuttama. Ei kotitarpeen viinanpoltto piisaa niin pitkälle,  tehtaat ne ovat, joista se sanomaton viinan paljous virtaa. Miksi ei kotitarpeen viinanpolton vihaajat ja hävittäjät puhu niistä julkisista kapakoista mitään, miksi eivät ensin niitä kutista, joissa juopuneita juotetaan, ja — vaivaisholhousta rasitetaan???

KUINKAS KAINUUSSA PUKEUDUTTIIN?

 1700-1800 oli kainuulainen vaateparsi yksinkertainen ja käytännöllinen.

Kovin kaukana oli vielä ompelukoneen keksiminen. Jotakin kankaita ehkä saatiin vaeltelevilta kauppamiehiltä. Nahka saattoi olla yleisempi pukineen materiaali. Rukki oli sekin uudempi tulokas. Värttinällä kehrättiin lankaa, jos oli villaa mistä kehrätä. Mahtoiko pellavalle olla tilaa kaskipeltojen liepeillä? Syömävilja oli tärkeää. Huovuttaminen saattoi olla joillekin asusteille käyttökelpoinen menetelmä. Minkälaiset olivat neulat ja muut neulontavälineet? Kangaspuutkin taisivat vielä puuttua.

Paljonkin on aineistoa herrasväen hienoista hepenistä, röyhelöistä ja peruukeistakin. Köyhään kansaan viitataan pukeutumisessa vain maininnalla. että se oli vaatimatonta ja karkeaa.

Joskus tuntuu, että varsinainen kansa on ollut herrasväelle jokseenkin näkymätöntä. Merkittävää on ollut vain heidän uskollisuutensa isännilleen.

Jotenkin on kuitenkin tuulilta, tuiskuilta ja pakkasilta osattu suojautua ja tehty asusteet niistä aineksista, joita luonto tarjosi. Kesä oli helppoa aikaa. Kuka ei avojaloin pärjännyt, tehköön tuohesta virsut jalkojensa suojaksi. Ei kaivattu kumisaappaita, kun ei niistä mitään tiedettykään. Olisi siinä ollut suu ymmyrkäisenä Nokian Kontiosaapasta katsellessa. Varsinaisen vartalon suojaksi kelpasivat talvelta kuluneet rievut. Syksylläkin vielä pitkään selviytyi lisäämällä sateen ja muun märkyyden suojaksi rasvaa asusteisiin, mutta talven viimojen tullessa tarvittiin parempaa suojaa. Luultavasti jo silloin oli ainakin osa nahkaisista asusteista korvautumassa sarkanutuilla ja saattoihan sinne korpeen kulkeutua joku kiertelevä räätälinkisälli tai suutarin oppipoika ja niin sai toinen värkätä housua ja takkia aikuisemmalle väelle toinen jonkinlaiset ronttoset jalkojen suojaksi. Silti paljon tehtiin itse tarpeen ja tarveaineitten osuessa yksiin aikoihin.

LIEKKIEN LÄPI

Aivan pikkuisen aikaa oli hän ratsastanut täyttä vauhtia hevosellaan tälle suunnalle, kun joukko komantse-intiaaneja oli hänellä edessä. Hän käänsi hevostaan toiselle suunnalle. Siellä oli myös indianeja edessä ja joka suunnalla näkyi näitä vihollisia, niin ettei hänellä ollut ollenkaan keinoa päästä takaisin tulen keskeltä. Indianit ahdistivat häntä ehtimiseen ja hänellä ei ollut muuta keittoa kuin joutua vihollistensa käsiin tai mennä palavaan tuleen. Kuitenkin, vaikka tulen liekki oli kova, päätti hän tuhatta ennemmin syöstäytyä hevosineen tuleen, kuin tulla indianein nyljettäväksi. Muuten luotti hän itselleen vielä viimeisessäkin hädässä jonkun pelastuskeinon löytyvän.

Kun Perttu näki nyt ettei muuta keinoa ollut, otti hän puukonsa ja leikkasi vielä märkänä olevan villapeitteensä kahteen osaan. Toisen puolen hän kääri hevosensa pään ja rinnan ympäri ja toisella osalla hän peitti kasvonsa, ruumiinsa ja kätensä. Tuleen ei ollut matkaa kuin 60 jalkaa ja Indianit olivat 200 jalan päässä. Perttu katsoi vihaisesti Indianien päälle ja samassa hyökkäsi hevosineen tulen keskelle sille kohdalle, jossa liekki ja hiillos näytti vähemmältä. Sukkela vauhti jakoi liekin ja masensi sen kuumuutta. Kuitenkin tahtoivat hevonen ja ajaja tukehtua kuumuudesta ja savusta; mutta kohta tuntui heille raittiimpi ilma henkeen, virvoitti heitä ja ilmoitti, että he olivat päässeet tämän tulisen muurin lävitse. Takanaan he kuulivat indianien hurjan huudon, sillä he ihmettelivät sellaista uskallusta ja kunnioittivat rohkeutta.

Melkein tukehtuneina riensivät hevonen ja mies savun ja tulisen tuhkan läpi. Perttu repi peitonpuoliskon hevosensa päästä ja hevoinen hyppäsi kohta likellä olevaan vesirapakkoon. Siinä saivat molemmat hengittää vapaammasti. Hevosraukan joka jäsen vapisi, karvat olivat palaneet ja paikoittain nahkakin, niin että se kappaleina putoili pois. Perttukin oli saanut palovikoja, mutta kun hän tunsi ruumiinsa ja jäsentensä olevan terveinä, unohti hän pian koko vaaransa ja tulevienkin vastusten pelon. Hän tunsi itsensä pelastetuksi indianien käsistä ja kummasteli itsekin omaa rohkeuttansa.

Mutta samassa alkoi kuulua kaukaa kummallinen ulvominen ja jyry. Hevonen ymmärsi tämän ensin. Se alkoi hätäillä ja hirveästi hirnua, nousi ylös rapakosta, painoi häntänsä jalkainsa väliin ja lähti menemään täyttä vauhtia luimuissa korvin eteenpäin. Perttukin tunsi kohta mitä tämä merkitsi ja hänen virkistynyt mielensä oli taas nääntyä, sillä hirmuisemmalta kuin indianein huudot ja tulen liekin tohina, kuului nyt hänen korviinsa susien ulvominen, ja hirveämmät olivat hänestä niiden raatelevat kidat.

Sudet einät yksinään uskalla mennä Keski-Lännen aavoilla preerioilla peurojen, hevosten ja puhvelien päälle, siksi keräytyvät ne suuriin laumoihin ja joukossa rynnistävät saaliinsa päälle. Alinomaan nälkäisinä ne asuskelevat puhveli- ja hevoskarjain ympärillä, ja jos niistä yksikään eroaa karjasta pois, ottavat sudet sen yksinäisen heti saaliikseen ja repivät sen kappaleiksi. Kun ruohikot syttyvät tuleen, silloin keräytyvät sudet penikulmain päästä tulen ympärille ja sitä myöten, kun  maa jäähtyy menevät sudetkin pitkin paloa ja ottavat sen saaliikseen, joka on joko polttanut itsensä tai ei voi paeta tai vastustaa. Perttu tiesi kyllä tämän, mutta hädässään hän oli unohtanut koko asian. Tuskin hän oli päässyt suosta hevosineen ylös, kun hirmuisen iso susilauma ulvoeu juoksi pitkin palanutta maata häntä kohti. Hädässään katseli paikkaa mihin pääsisi susien suista ja näkikin kappaleen matkan päässä olevan vähäisen kukkulan, jolla kasvoi isoja tammia ja sinne koetti hevosraukkakin kaikin voimin susien edestä paeta, aivan kuin olisi tuntenut siellä olevan pelastuksen itselleen ja isännälleen. Perttu paneutui kumarruksiin hevosen kaulan päälle ja taputti sitä kehottaaksensa parempaan vauhtiin. Mutta hevosen palaneet jalat eivät tahtoneetkaan kestää, vauhti väheni ja sudet lähenivät.

MUUAN KOHELLUS.

Se oli juonikas ihminen se Venäjän Elisabet. Houkutteli vuonna 1742 Ruotsin Hattu-puolueen hyökkäämään Pietariin ja sai sillä tavalla niin paljon sekaannusta aikaan, että pääsi asettamaan ahterinsa tsaarin jakkaralle tosi tukevasti ja sitten ei niitä ruotsalaisia Hattuherroja enää tarvittukaan. Lewenhaupt surkeine armeijoineen sai mennä jo 1743.

Se oli peräti omituinen sota se Hattujen sota. Ruotsin armeija kävi häviämässä Haminan taistelun yhdelle skottilaiselle kenraalille ja irlantilaiselle paronille ja lähti käpälämäkeen. Suomalaiset olisivat pitäneet puoliaan ja tapelleet venäläisten kanssa, mutta humalaiset ruotsalaisupseerit panivat oman väkensä särkemän suomalaisten sukset.

Suurin osa armeijasta kuoli tauteihin ja nälkään. Samoihin aikoihin kuoli Ulrika Eleonora ja Fredrik-parka jäi yksin puuhailemaan hallitushommien kanssa ja niin kohellus jatkui sitten uutena hyökkäämisenä Venäjää valloittamaan, mutta kun ohjeena oli, ettei kallista sotakalustoa saa tuhlata taisteluihin, niin mites siinä soti. Muutenkaan se ei oikein ketään kiinnostanut. Suomi oli väsynyt olemaan ruotsalaisten kilpenä ja ruotsalaiset olivat jo niin tottuneet herrastelemaan, ettei heidän sotimisestaan mitään tullut.

Lopputuloksena vain innokas sorvari pääsi Ruotsin valtaistuimelle Venäjän Elisabetin määräyksestä eikä Suomeakaan niin kovin pahasti tuhottu enää pikkuvihassa, kun Elisabet halusi valmistella maata Venäjän osaksi.

Olisiko merkittävin saavutus ollut turkulaisen porvaristytön kohoaminen peräti herttuattareksi asti tai Kajaanin linnan sankarillinen puolustus. Siellä oli puolustajien joukossa yksi kaukaisempi sukulaismieskin. Kun linna lopulta antautui, venäläisten komentaja kiukustui nähdessään ne muutamat ryysyläiset, jotka olivat pysäyttäneet venäläisten uljaan armeijan.

Venäjään liittäminen sillä kertaa kuitenkin jäi. Sehän toteutui vasta yli 60 vuotta myöhemmin Aleksanterin ja Napoleonin sopiessa Euroopan jakamisesta.

On sitä kähmitty ennenkin.